Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohto: Kasvupalvelut suurten kaupunkien vastuulle
Isommissa kaupungeissa kasvupalveluasiat ovat tuttuja ja hallussa, uskoo isojen kaupunkien luottamushenklöjohto. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuuden suurimman kaupungin luottamusjohdon edustajat vaativat, kaupungeille suurempaa roolia yritystoiminnan ja työllisyyden edistämisessä maakuntauudistuksessa.
Uuden kasvupalvelulain lausuntokierros päättyi keskiviikkona. Lausuntoja annettiin yli 300, ja erityisesti suuret kaupungit ovat vastustaneet sitä, että työllisyys ja yritystoiminnan ohjat ollaan siirtämässä maakunnille.
Viime viikolla Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunginjohtajat ilmaisivat yhteisen huolensa sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lainsäädännön valmistelun kokonaishallinnasta yleisesti sekä erityisesti pirstaloituneesta valmistelusta johtuvista epäselvyyksistä koskien kuntien yleistä toimivaltaa aluekehittämisen sekä kasvu-, elinvoima- ja innovaatiokokonaisuuksien järjestämisessä ja toteuttamisessa.
– Uudistuksen kokonaisvaikutusarviointi suhteessa kaupunkeihin on edelleen tekemättä, kaupunginjohtajat toteavat kannanotossaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajan Olli Mannin, kok., mukaan luottamusmiesjohto haluaa osoittaa, että kaupunginjohtajien huolella on myös yhteinen poliittinen tuki.
Kannanotossaan kaupunginhallitusten puheenjohtajat muistuttavat, että parasta olisi antaa vetovastuu kasvupalveluista suurimmille kaupungeille. Luottamushenkilöjohdon mielestä työllisyyden hoito tulee olla yhden toimijan vastuulla.
Työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Piia Rekilän mielestä keskustelussa on hämärtynyt, mitä ELY-keskukset ja maakuntien liitot tekevät.
– On muodostunut käsitys, että kehitetään maakunnille uusia tehtäviä, jotka aiemmin ovat olleet kaupungeilla tai kunnilla, mutta siitähän ei ole kyse. On nimenomaan kyse siitä, että ELY-keskusten, TE-toimistojen ja maakuntien liittojen tehtävät siirretään maakunnille, Rekilä sanoo.
– Kaupungit ja kunnat voivat jatkaa esimerkiksi työllistämistoimintaa ja pitkäaikaistyöttömien aktivointia jatkaa siten kuin ovat tehneet nytkin.
Isoissa kaupungeissa pelätään, että syntyy päällekkäisiä organisaatioita, joista kukaan ei oikein vastaa, sanoo Olli Manni.
Luottamushenkilöjohdon mielestä suurissa kaupungeissa on parempi käsitys asioiden hoitamisesta, kunhan toimintaa ei rajoiteta liikaa.
– Nyt saamme maksaa koko ajan, ja rajoituksia tulee liikaa.
Suuret kaupungit ovat pitäneet asiaansa esillä taajaan siitä asti kun hallitus linjasi kasvupalveluista. Kovin rohkaisevaa vastakaikua ei ole tullut lukuun ottamatta pääkaupunkiseudulle luvattua erillisasemaa.
Manni ei tiedä, muuttaako kannanotto mitään, mutta hän muistuttaa että ainakin viesti tulee kuulluksi.
– Jos syntyy ongelmia, voimme kertoa että olemme varautuneet ja tämä ei toimi. Asiaa ei voi jättää retuperälle.
Työllisyyden hoidossa pitää Mannin mukaan toimia nopeasti ja tehokkaasti.
– Ei paljon auta, jos maakunnissa vielä käsitellään asiaa. Maakuntien politiikka sopinee hyvin pienille kunnille joilla ei ole vastaavia omia resursseja. Isommissa kaupungeissa on jo harjoiteltu näitä asioita.
