Valinnanvapausmalli kerää kritiikkiä
Tuliko sote-keskuksista liian isoja? Toteutuuko valinnanvapaus muualla kuin kaupunkiseuduilla? Miten seurataan rahavirtoja?
Huono, heikompi, valinnanvapausmalli. Ei nyt ihan, mutta paljon kritiikkiä on hallituksen julkaisema lakiesitys jo muutamassa tunnissa kerännyt. Kritiikkiä on tullut odotetusti oppositiolta, järjestöiltä ja kunnilta. Toki hyvääkin on löydetty, mutta vielä toivotaan eduskunnan puuttuvan asiaan.
Seuraavassa hieman koostetta päivän kommenteista. Vihreiden väistyvä puheenjohtaja Ville Niinistö olisi halunnut viedä uudistusta eteenpäin kokeilujen kautta pala kerrallaan.
– Tässä muodossa uudistuksen voimaanastuminen hallitusti vuonna 2019 ei ole mahdollista. Esimerkiksi hinnoitteluun liittyy runsaasti epävarmuuksia. Maakunnan sote-keskuksille maksaman rahallisen korvauksen oikeaa tasoa on mahdotonta määrittää ilman mittavia kokeiluja, Niinistö arvioi.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson arvioi hallituksen ajamaa valinnanvapautta valtavaksi riskiksi, joka olisi syytä jättää ottamatta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Hallitus ottaa tällä uudistuksella valtavia riskejä. En tiedä miten yksikään ministeri voi nukkua yötään rauhassa, kun asiaan liittyy niin paljon kysymysmerkkejä. Miksi hallitus ajaa tätä uudistusta, vaikka riskit ovat hyvin tiedossa, kysyy Henriksson.
Rahavirtoja seurattava
Finnwatchin taholla ei oltu lainkaan tyytyväisiä hallituksen kaavailemiin keinoihin suitsia yksityisten terveydenhuoltoyritysten veronkiertoa. Kermankuorintaa ulkomaille ei saada nyt esitetyllä mallilla kuriin.
– Jos sote-lakiesitys menee tällaisenaan läpi, veroja välttelevät yritykset voivat huokaista helpotuksesta. Kokonaiskuva sote-yrityksen veronmaksusta muodostuu yli 10 tietoelementistä. Hallituksen sote-lakiesityksessä näistä tiedoista puuttuu puolet, Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki arvioi.
Kaikki toivo ei kuitenkaan ole vielä mennyttä. Eduskunnalla on ratkaisun avaimet käsissään.
– Jos tahtoa löytyy, eduskunnan valiokunnissa on vielä mahdollista tehdä välttämättömät muutokset sote-lakiin, Telkki muistuttaa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson oli pannut merkille hallituksen perääntymisen neuvola-asiassa. Nyt olisi aika vasemmiston mielestä ottaa järki käteen muissakin asioissa.
– Hallitus on jo tunnustanut, että neuvolajärjestelmä toimii loistavasti ilman markkinoiden ohjausta. Nyt sen olisi aika vihdoin tunnustaa, että kaikki muutkin sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan aivan hyvin toteuttaa julkisten palveluiden pohjalta, ilman pakkoyhtiöittämisen ja palveluiden ulkoistamisen tuomaa kustannusnousua, lisävalvontaa ja sotkua, Andersson vaati päivän aikana.
Liian suuret sote-keskukset
Hyvinvointialan liitto kantaa huolta myös pienempien tuottajien mahdollisuuksista tulla mukaan sote-markkinoilla. Hallituksen uudessa ehdotuksessa sote-keskusten palvelukokonaisuutta kasvatettiin, jonka arvellaan tietävän tukalia hetkiä alan pienemmille toimijoille.
– Ehdotuksessa sote-keskuksen koko on liian suuri, jotta pienet toimijat voisivat tulla mukaan ja monipuolistaa kilpailua. Nyt lakiesitykseen on vielä lisätty sote-keskusten ostopalvelurajoite. Näyttää siltä, että alihankintaakin perusteettomasti vaikeutetaan. Asetelma on raju myös esimerkiksi pienille hammaslääkäriyrityksille, kun suunterveydenhuollon korvausten kapitaatiopainotteisuus on alan toimenpidevaltaisuuteen nähden edelleen kovin korkea, toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas arvioi.
Sote-keskusten kokoon kiinnitti huomiota myös Suomen Yrittäjät lausunnossaan. Paketti kokonaisuudessaan on ok, mutta suuret sote-keskukset eivät paikallisin voimin rakennu.
– Palveluintegraatio on tärkeä tavoite, mutta asia koskettaa vain pientä osaa suomalaisista. Nyt sote-keskukselle esitetään niin laajaa palveluvalikoimaa, että pk-yritykselle sote-keskuksen perustaminen on todella vaikeaa. Tämä uhkaa vähentää sote-keskusten määrää, jolloin palvelujen saatavuus ei välttämättä parane niin paljon kuin olisi mahdollista, varatoimitusjohtaja Antti Neimala arvioi.
