Hallitus täydensi alueuudistuksen rahoituslakia
Hallituksen täydennetyssä esityksessä määritellään muun muassa työvoimapalvelujen rahoitus.
Hallitus esittää maakuntien rahoituslain täydentämistä niin että se kattaa kaikki maakunnan vastuulle siirtyvät tehtävät. Hallitus esittää muutoksia myös aiempaan esitykseensä voimaanpanolaista.
Aiemmassa rahoituslakiesityksessä on käsitelty sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusta. Hallitus antoi rahoituslakia täydentävän esityksen eduskunnalle 18. toukokuuta.
Uusi, täydentävä esitys kattaa aluekehittämisen ja rakennerahastotoiminnan, elinkeinojen edistämisen, alueiden käytön ohjauksen ja suunnittelun, maatalous- ja viljelijäntukihallinnon, maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituksen, vesivarojen käytön ja hoidon, vesien- ja merenhoidon, rakentamisen ohjauksen, kulttuuriympäristön hoidon, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisen, ympäristötiedon tuottamisen ja jakamisen tehtävät sekä maakunnille lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut.
Laskennallista ja erillisrahoitusta
Valtion rahoitus kohdennettaisiin maakunnille joko yleiskatteellisena tai erillisrahoituksena.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yleiskatteellinen rahoitus on laskennallista ja kohdistuisi rahoituslain perusteella kaikille maakunnille. Yleiskatteelliseen rahoitukseen kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon rahoitus sekä maakuntien muiden tehtäväalojen osalta toimintamenot, kasvupalvelut ja lomitus.
Erillisrahoitus on harkinnanvaraista ja kohdistuisi osalle tai kaikille maakunnille. Erillisrahoituksen suurimpia kohteita ovat maataloustuet ja tienpito.
Henkilöstön palkkakustannukset erillisrahoitettavissa toiminnoissa katettaisiin kuitenkin pääsääntöisesti yleiskatteellisesta rahoituksesta.
Yleiskatteellinen rahoitus nousee 18,5 miljardiin
Esityksen myötä maakunnille yleiskatteisena kohdennettava rahoitus nousisi tämän vuoden laskelmien tasolla noin 18,5 miljardiin euroon. Maakunnan muihin tehtäviin perustuvan rahoituksen osuus olisi yleiskatteisesta rahoituksesta noin miljardi euroa. Lisäksi valtion talousarvion erillismomenteille jäisi noin 2,9 miljardia euroa muiden tehtävien rahoitukseen.
Maakuntien muihin tehtäviin perustuvan rahoituksen jakoperusteiksi ehdotetaan lisättäväksi asukasmäärän lisäksi kasvupalvelu- ja maatalousyritystekijät sekä asukastiheys.
Siirtyminen menoperusteisesta rahoituksesta laskennalliseen rahoitukseen muuttaa rahoitustilannetta. Muutos tapahtuisi porrastetusti viiden vuoden siirtymäkauden aikana, jolloin muutokset yksittäisen maakunnan kohdalla tasoittuvat.
Muutoksia myös voimaanpanolakiin
Lisäksi torstaina annetussa esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi aiemmin esitettyjä voimaanpanolakeja niin, että kunnilta tai kuntayhtymiltä ei ryhdytä perimään takaisin sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimitiloihin myönnettyjä valtionavustuksia, jos rakennuksen käyttötarkoituksen, hallinnan tai omistusoikeuden muutos tai jääminen kokonaan pois käytöstä ei johdu kunnasta tai kuntayhtymästä Edelleen hallitus esittää, että maakunnat lisättäisiin hankintalain piiriin.
Hallituksen esitys kokonaisuudessaan on luettavissa päätökset-sivulla.
