Jatkuva keskittymiskehitys hiertää valinnanvapaudessa
Yksityinen Attendo ylläpitää terveyskeskusta Puolangalla. (Kuva: Pekka Moliis)
Sote-alan yksityiset toimijat uskovat kasvuun riippumatta siitä, mihin muotoon valinnanvapauslaki lopulta asettuu. Ala jatkaa keskittymistään, vaikka juuri se on yksi suuri kompastelukivi, kun hallitus tasoittaa yksityiselle sektorille tietä sote-palvelujen tuotantoon. Hallitus etsii keinoja keskittymisen hallintaan, mutta ala vastustaa niitä.
Sote-uudistuksen yksi suuri missio on ollut yksityisen sektorin tuominen mukaan sote-palveluihin. On puhuttu kauniisti pienyrittäjistä, jotka pystyvät tarjoamaan palveluja. Toisaalla on todellisuus, jossa yksityisellä sektorilla tapahtuu nopeaa keskittymistä ja markkinoita hallitsee neljä suurta toimijaa.
Alan suuret yritykset, Attendo, Mehiläinen, Pihlajalinna ja Terveystalo ovat ostaneet tiuhaan tahtiin pienempiä toimijoita. Niiden liikevaihto liikkuu puolen miljardin tienoilla, mutta kasvua yrityskauppojen myötä on ennakoitu jopa satoja miljoonia.
Jatkuvat yrityskaupat lisäävät keskustelua alan keskittymisestä ja lisäävät riskiä, että niihin puututaan tavalla tai toisella. Alalla kuitenkin uskotaan kasvuun niin lujasti, että nyt ei malteta vetää henkeä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallituksen malli valinnanvapaudesta olisi ollut kuin tilaustyö näille suurille toimijoille, jotka ovat valmistautuneet tarjoamaan laajan tarjonnan soten peruspalveluja ja myös yleisempää erikoissairaanhoitoa.
Ne pystyvät tarjoamaan sekä sosiaali- että terveyspalveluja ja haluavat tarjota myös erikoissairaanhoitoa, joten sote-uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin kuulunut integraatio ainakin jotenkin toteutuisi.
Pienyrittäjille etsitään rakoa
Pienyrittäjien rooli uudistuksessa on ollut koko ajan vähän epämääräisempi. Ne on muistettu kauniisti juhlapuheissa ja yksityisiä palveluja puolustettaessa.
Käytännössä niiden rooli tulevassa sote-maailmassa on epäselvä.
Ne voivat joko tarjota yksittäisiä palveluja, joita isot yritykset ostavat alihankintana tai asiakkaat seteleillä. Toinen malli on keskinäinen verkottuminen.
Keskittymistä halutaan seurata
Keskittymiskehitys on koettu julkisessa keskustelussa kiusallisena myös siksi, että alan suuria, osin kansainvälisesti omistettuja yrityksiä on arvosteltu aktiivisesta verosuunnittelusta.
Hallitus on reagoinut asetelmaan sekä puheilla että teoilla. On luvattu keinoja pienten toimijoiden edellytysten turvaamiseen, on puhuttu yhteiskuntavastuusta, veronmaksusta ja avoimuuden periaatteista, on käyty keskusteluja alan toimijoiden kanssa.
Mutta on myös tekoja. Keskittymiskehitystä halutaan suitsia lailla, jolla ei estetä mutta ainakin seurataan alan kehitystä.
Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltiin kolme alan kilpailua koskevaa kokonaisuutta. Eduskunta on jo saanut käsiteltäväkseen ehdotuksen määräaikaiseksi laiksi, jolla velvoitetaan ilmoittamaan sote-alan yrityskapoista.
Lausuntokierros samaa asiaa tarkoittavasta pysyvästä laista päättyi viime viikolla.
Yrityskaupan ilmoitusvelvollisuus koskisi joissakin tapauksissa kauppoja, joissa osapuolena on jopa vain kahden miljoonan liikevaihdon yrityksiä.
Kolmantena kokonaisuudessa on pienten toimijoiden suojaamista koskeva esitysluonnos.
Ministeriön toisessa luonnoksessa pyritään varistamaan, että pienten yritysten tuloa tai toimimista sote-markkinoilla ei vaikeuteta kohtuuttomilla sopimusehdoilla tai muilla menettelytavoilla, joille ei ole objektiivisesti hyväksyttäviä perusteita.
Sosiaali- ja terveysalan kilpailusääntöjä arvioineen työryhmän raportti on täällä.
Etujärjestö vastustaa esitystä ilmoitusvelvollisuudesta
Alan yksityisiä toimijoita edustava Hyvinvointialan liitto vastustaa esitystä pysyvästä yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta ja vaatii, että määräaikaista ilmoitusvelvollisuutta koskeva esitys pitää vetää pois.
– Olemassa olevat säännöt takaavat myös sosiaali- ja terveysalalla riittävän suojan erikokoisille toimijoille, sanoo Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Liitto vastaa keskittymiskritiikkiin sanomalla, että alan yrityskaupat ovat lähtöisin myyjistä, ja liittyvät usein sukupolvenvaihdoksiin.
Aina ei tosin kysymys ole sukupolvenvaihdoksesta, ei esimerkiksi silloin kun Diacor yhdistyi Terveystaloon. Julkisuudessa olleitten tietojen mukaan muun muassa vanhusten asumispalveluja tarjoavissa yrityksissä on tapahtunut yrityskauppoja, kun yrittäjät ovat tulleet eläkeikään.
Liitto vetoaa myös hallitusohjelman norminpurkutavoiteeseen.
Myös suuria tarvitaan
Rajakankaan mukaan sote-alalla tarvitaan myös suuria yrityksiä varsinkin paljon investointeja vaativissa palveluissa.
Hyvinvointialan liitto huomauttaa, että Sote-alalla toimii yli 15 000 mikro- ja pienyritystä, satoja keskisuuria yrityksiä ja kymmeniä yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä.
Kuitenkin neljä suurta erottuvat joukosta.
Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina, että kilpailu- ja kuluttajavirasto on huolissaan valinnanvapauden puolesta keskittymiskehityksen myötä.
Kokeilu totuttaa asiakkaita
Samaan aikaan kun eri puolilla jännitetään, millaiseen muotoon valinnanvapauslaki asettuu, kentällä jo kokeillaan valinnanvapautta.
Viidessä kunnassa on käynnissä kokeilu, jota on suunniteltu laajennettavan.
Alalla kokeilu nähdään muun muassa mahdollisuutena nähdä, miten kansalaiset tottuvat valitsemaan ja yksityisiin tarjoajiin. Yksityinen sektori saa jo kokeilussa uusia asiakkaita. Lääkäripalveluyritykset ry toivoo, että valtio kannustaa kokeiluihin ja varaa siihen riittävästi rahaa.
– Valtion pitää nyt kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä valinnanvapauskokeilujen toteuttamiseen – myös taloudellisesti. Vuoden 2018 valtion budjettiin tulee varata riittävästi rahoitusta kunnissa ja kuntayhtymissä toteutettavien valinnanvapauteen liittyvien pilottihankkeiden rahoitukseen, esittää yhdistyksen toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Sairausvakuutus on julkinen toimiva järjestelmä, jonka kautta kaikenkokoiset tuottajat ovat jo nyt mukana tuottamassa sote-palveluja. Hyödyntäkäämme tätä!