SoteDigin etenemisestä jännitteitä kentällä

Hallituksen budjettiriihessään vahvistama päätös perustaa oma SoteDigi Oy on herättänyt ristiriitoja jo etukäteen. 

Kysymyksiä on herättänyt se, käyttääkö valtaa keskushallinto yksin ja mikä on kentän rooli. Keskusteluja on käyty myös valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön roolijaosta.

Päätös siirtää yhtiö perustamisen jälkeen juuri VM:n alaisuuteen kertoo taustakeskustelujen mukaan siitä, että korkeimmat päättäjät haluavat antaa ohjakset taloudellisen ohjauksen käsiin, kun STM olisi edustanut enemmän substanssilähtöisyyttä.

Sama työnjakokysymys on pilkahdellut koko sote-uudistuksen ajan.

Kentän ja keskushallinnon luottamus

Toinen jännite on keskushallinnon ja kentän välillä. Kentällä nähdään, että VM ei luota siihen vaan haluaa pitää ohjakset liian tiukalla.

Valtioneuvoston tiedotteen sanamuotoa voi halutessaan pitää kuvaavana. Sen mukaan perustettavan valtion yhtiön keskeisenä tavoitteena on maakuntien tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden sekä tehokkuuden lisääminen siten, että maakunnat voisivat saavuttaa niille asetetun säästötavoitteen.

Sitten on vielä kentällä erikoissairaanhoidon ja toisaalta perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen välinen jako. Viime mainitun sanotaan jääneen hierarkian pohjalle uudistuksessa.

Tulevissa maakunnissa kentällä pitäisi olla vain yksi ääni, mutta valmisteluvaiheessa ratkaistaan paljon siitä, miten maakunnat toimivat ja mikä on minkäkin toiminnon rooli ja osuus.

Siirtymäaika arveluttaa

Sote-uudistusta kentällä valmistelevissa sairaanhoitopiireissä seurataan nyt kiinnostuneina valtion suunnitelmia oman Sotedigi-kehitysyhtiön perustamisesta. Budjettiriihessään hallitus päätti, että valtio perustaa oman yhtiön, jonka rahoittaa Valtion kehitysyhtiö Vake ja joka siirtyy heti syksyllä valtiovarainministeriön ohjaukseen. Maakuntien aloittaessa toimintansa niistä on määrä tulla nyt perustettavan yhtiön osakkaita.

Mutta kysymys siirtymäajasta koetaan kentällä kriittiseksi.

Riskinä kentällä nähdään, että valtiovalta ohjaisi tulevien maakuntien digitalisaatioratkaisuja niin että tulevia käyttäjiä edustavat nykyiset sairaanhoitopiirit eivät olisi mukana päättämässä tulevista ratkaisuista.

Sairaanhoitopiirien ja eräiden suurten kuntien yhteinen UNA-hanke valmistelee jo nyt omalta osaltaan tulevien maakuntien digitalisaatioratkaisuja.

UNAlla valmistelut pitkällä

UNA on valmistellut tietojärjestelmien hankintaa jo viime vuodesta ja ensimmäisiä kilpailutuksia on jo toteutettu. Syksyllä on tarkoitus päästä jo ensimmäiseen hankintavaiheeseen.

Sairaanhoitopiirien ja eräiden suurten kuntien UNA-hankkeessa on myös valmisteltu yhtiön perustamista tulevien maakuntien digi-palvelujen valmistelemiseksi ja hankintojen toteuttamiseksi.

UNAn ohjelmajohtaja Erkki Kujansuu korostaa aikataulun tiukkuutta.

– Tämä on nyt jo pitkällä eikä tätä voi pysäyttää – tai tietysti voi, mutta ei kannata, aikataulu ei kestä.

Tähän asti UNA on toiminut isäntäperiaatteella Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteydessä. Nyt toiminta hankintoineen alkaa olla siinä vaiheessa, että pitää siirtyä sopivampaan hallintomalliin, Kujansuu sanoo.

Tavoitteena yhteinen yhtiö

UNA-yhteistyöhön jäsenet ehdottavat nyt muutoksia perustettavan SoteDigi -yhtiön ensivaiheen omistus- ja ohjausmalliin. 

Aiemman periaatepäätöksen mukaisesti yhtiön vastuulle siirtyvät kansallisten sosiaali- ja terveydenhuollon digihankkeiden, kuten UNA-hankkeen, ja niihin liittyvien hankintojen toteuttaminen. UNA-hankkeen toimijoiden mielestä hankkeeseen liittyvien tehtävien siirtäminen SoteDigi-yhtiön vastuulle edellyttäisi sitä, että myös sote-palveluista tällä hetkellä vastaavat kuntaorganisaatiot liittyisivät sairaanhoitopiirien kautta yhtiön merkittäviksi omistajiksi jo alkuvaiheessa.

Valtioneuvoston julistetussa päätöksessä ei kirjattu näkyviin mahdollisuutta yhteiseen yhtiöön.

– Kyllä tässä tilanteessa on välttämätöntä, että palvelujen käyttäjät ovat mukana asioista päätettäessä, Kujansuu sanoo.

Onko pelkona, että valtiovalta haluaa liikaa ohjata eikä luota sairaanhoitopiirien valmisteluun?

– On ihan luonnollista, että valtio on kiinnostunut asian etenemisestä ja haluaa olla mukana. Hyvä yhteistyö on kaikkien tavoitteena, sanoo Kujansuu.

Hän uskoo, että yhtistyöhön päästään. Muuta vaihtoehtoa hän kutsuu kauhuskenaarioksi.

VM:ssä ei tyrmätä

Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Tuija Kuusisto ei tyrmää ajatusta, jonka mukaan sairaanhoitopiirit tulisivat pian alkuvaiheessa mukaan yhtiöön.

– Asia on vielä auki, hän sanoo.

Kuusisto sanoo ymmärtävänsä sairaanhoitopiirien näkökannan ja huomauttaa että valtion yhtiön perustamista valmisteltaessa on oltu yhteydessä UNA-hankkeeseen ja pyydetty ehdotuksia yhteistyöstä. Yhteiseen yhtiöön ei VM:ssä ainakaan vieolä ole sitouduttu.

Monia rönsyjä

Perustettavan osakeyhtiön suhde julkisuuteen tulee pian ratkaistavaksi. Sen kautta kulkee suuria asioita ja paljon rahaa, joista kilpailee suuria kansainvälisiä toimijoita, joilla on erittäin vahvat yhteydet ja vaikuttajaorganisaatiot. Joku läheltä katsova miettii, paljonko ratkaisuista jää liikesalaisuuksien piiriin.

Perustettavan yhtiön rooli on herättänyt useita muitakin kysymyksiä. Sen tehtävien yhteydessä on puhuttu Kanta-palveluista, jotka kuuluvat Kelalle, joka taas on oma erillinen organisaationsa.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rooli uudistuksessa ja sen ohjauksessa on herättänyt kysymyksiä. THL edustaa sosiaali- ja terveysalan korkeaa asiantuntemusta, jolla on ollut vahva ohjaava rooli.

Sen arvovalta on kuitenkin tuntunut hiukan horjuvan viime aikoina. THL on asettunut selvästi eri rintamaan kuin hallituspuolueiden enemmistö alkoholilain uudistuksessa, minkä seurauksena sen asiantuntemusta on haluttu kyseenalaistaa. THL taas tekee töitä toisaalta kehittääkseen toimintaansa toisaalta korostaakseen merkitystään.

Edit: Lisätty Erkki Kujansuun kommentit 1.9. klo 15.53.