Varsinais-Suomen nykyinen palvelurakenne ei takaa valinnanvapautta maaseudulla
Muutosjohtaja Antti Parpo ja selvityksen tekijä Laura Virtanen ovat perehtyneet Varsinais-Suomen lääkäripalveluihin. (Kuva: Jessica Ålgars-Åkerholm/Varsinais-Suomen liitto)
Tuoreen selvityksen mukaan Varsinais-Suomessa valinnanvapaus lääkäripalveluissa toteutuu lähipalveluna nykyisellä palvelurakenteella vain alueen suurimmissa kaupungeissa.
Ne ovatkin sitten sitä paremmin miinoitettuja yksityisillä terveyspalveluilla. Sen sijaan julkisesti tuotetuissa palveluissa on nähtävissä nykyisestä tuotantorakenteesta johtuva hajautuminen laaja-alaisesti koko maakuntaan.
– Meillä Varsinais-Suomessa on jo kohtuullisen tiheä yksityinen palveluverkko, joten tältä osin markkinat ovat olleet jo hereillä, muutosjohtaja Antti Parpo arvioi.
Valinnanvapaus lisää palveluja?
Tulevaisuus näyttää, kuinka hanakasti yksityinen sektori lähtee Lounais-Suomen peltoaukeita valloittamaan, jos valinnanvapaus laajana toteutuu. Muutosjohtaja arvioi halukkuutta tähän löytyvän. Toisaalta bisneksen on tarkoitus tuottaa voittoa, joten joka kylälle tuskin yksityisiä terveyspalveluita rantautuu.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Jos valinnanvapaus tulee laajana voimaan, niin toimipisteiden määrä voi jopa kasvaa. Nähtäväksi jää, löytyykö haja-asutusalueille yrityksiä, jotka kokeilevat riittääkö väestöpohja kannattavaan toimintaan. Tällä hetkellä meidän alueella julkinen palveluverkko kattaa aika hyvin koko alueen. Mutta ainahan markkinassa on haastajia ja nähtäväksi jää, löytyykö sitten ajan mittaan kysyntää yksityisille terveyspalveluille, muutosjohtaja Antti Parpo pohtii.
Palveluja maakuntaan
Selvityksen laatija Laura Virtanen korostaa, että uuden maakunnan palveluverkon suunnittelussa on nykytilan ohella katsottava myös tulevia kehityssuuntia. Palveluissa keskeistä on niiden kohdentaminen maakuntaan siten, että ne pystyvät vastaamaan alueensa asukkaiden nykyiseen ja tulevaan palvelutarpeeseen.
– Jo tällä hetkellä esimerkiksi Turun taajaman ympärillä on terveysasemien palveluissa niin sanottua palvelujen alitarjontaa, eli alueella on keskimääräistä vähemmän terveysasemien lääkäreitä alueen asukaslukuun nähden. Tämä voi näkyä esimerkiksi pidempinä odotusaikoina. Ilman uudelleen resursointia tilanteen voidaan nähdä vain pahenevan, sillä väestönkasvun myötä alueen palveluntarpeen oletetaan kasvavan nykyisestä, Laura Virtanen ennakoi.
Palveluverkkoselvitys kokonaisuudessaan
