Tukholman pelastusjohtaja kevään terrori-iskusta: viranomaiset olivat sumuverhossa ensimmäiset 45 minuuttia

– Terrori-iskujen vaikutuksia voidaan minimoida hyvällä yhteistyöllä, kertoi Tukholman keväisen terrori-iskun pelastustoimia johtanut Suur-Tukholman pelastusjohtaja Svante Borg elokuisessa videokonferenssissa. Ja myönsi samalla, että Tukholmassa eri viranomaisten ja toimijoiden välisessä yhteistyössä on vielä paljon parannettavaa.

– Ensimmäiset 45 minuuttia viranomaiset toimivat sumuverhossa,  Borg kuvaa tilannetta Tukholmassa huhtikuisen iskun yhteydessä. 

Suur-Tukholman pelastusjohtaja Svante Borg ei olisi voinut pitää terrorismi-luentoaan ajankohtaisempana hetkenä.

Kun Suomen Palopäällystöliiton järjestämä seminaari pidettiin aamupäivällä torstaina 17.8., samana iltapäivänä Barcelonassa terroristi ajoi kuorma-autolla väkijoukkoon Las Ramblasin bulevardilla ja seuraavana päivänä Turun torilla tapahtui epäilty terroristisessa tarkoituksessa tehty puukotus, jossa surmansa sai kaksi satunnaista ohikulkijaa ja kahdeksan loukkaantui.

Svante Borg kävi läpi huhtikuun terrori-iskua Tukholman keskustassa pelastustoimen näkökulmasta.

Kuorma-auto törmäsi tavarataloon

Viime huhtikuun 7. päivänä mies kaappasi kuorma-auton ja ajoi sitten kovaa vauhtia Drottninggatanin kävelykatua Tukholman keskustassa. Hän kiihdytti auton vauhtia 500 metrin matkalla ja yritti vältellä esteitä ja osua niin moneen jalankulkijaan kuin mahdollista.

Alueella oli paljon väkeä, mutta onneksi monet pääsivät alta pois. Iskun seurauksena viisi henkeä kuoli ja viisitoista loukkaantui.

Kuorma-auto osui jalkakäytävillä olleisiin hidasteisiin ja vaurioitui lopulta niin paljon, että kuljettaja ei pystynyt sitä enää ohjaamaan, jolloin se törmäsi lopulta Åhlensin tavarataloon ja syttyi tuleen.

Kello 14.53 tehtiin ensimmäinen hälytys, jonka mukaan Drottninggatanilla on tapahtunut liikenneonnettomuus. Paikalle lähti perusyksikkö.

-Mutta samanaikaisesti alkoi tulla lisää ilmoituksia, ja jouduimme pian toteamaan, että nyt on kyse terrori-iskusta. Otimme käyttöön neljä pelastusasemaa Suur-Tukholman alueelta, pelastusjohtaja Svante Borg kertoi.

-Keskityimme ensinnäkin ensiavun antamiseen uhreille ja sitten tulipalon hallintaan.

Koululaiset turvassa leffateatterissa

Tilanne oli ensimmäisten minuuttien aikana hyvin kaoottinen.

-Kuorma-auto oli osunut Åhlensin tavarataloon aivan kemikaaliosaston viereen ja syttynyt palamaan. Oliko kuorma-auto itse isku, oliko se täynnä räjähteitä, oliko kohde tavaratalo? Samalla kuului tietoja hieman etäämpänä tapahtuneista laukauksista ja muista hyökkäyksistä toisaalla.

-Tavaratalo käytiin läpi pariinkin kertaan, mutta mitään epäilyttävää ei sieltä löytynyt. Kuorma-auton etupenkiltä löytyi kassi, josta pilkotti johtoja ja muuta epäilyttävää.

-Oliko tilanne ohi? Oliko tulossa +1 tai jopa +2 iskuja? Räjähtäisikö kuorma-auto, kun olisimme sitä sammuttamassa ja uhreja auttamassa? Svante Borg kertasi pohdintojaan.

Ihmiset olivat piiloutuneet kellareihin ja he olivat shokissa. Lähellä olevassa elokuvateatterissa oli yhdeksän koululuokkaa ja heitä ohjeistettiin ottaman popcornia ja pitämään ovet lukossa.

Tukholman kaupunki laittoi oma-aloitteisesti kaupungin kiinni: metro ja bussilinjat suljettiin ja keskusta tyhjennettiin ihmisistä.

-Loukkaantuneista 93% onnistuttiin pelastamaan ja viidestä kuolonuhrista yksi kuoli sairaalassa. Mutta parannettavaa jäi paljon, sillä Pariisissa pystytiin loukkaantuneista pelastamaan 97% eli yli 400 iskussa loukkaantunutta.

-Jouduimme toimimaan ensimmäiset 45 minuuttia sumuverhossa: tietoa ei tapahtumapaikalta tullut. Piirsimme punaisen ja vihreän alueen: terrori-iskun alue oli punainen. Jatkoimme normaalia pelastustoimintaa vihreällä alueella.

-Päämajan johtoa vahvistettiin heti, jotta pystyisimme reagoimaan myös niihin asioihin, joita emme tienneet: kuinka paljon loukkaantuneita oli, onko palomiehiä kuollut, puhuttiin ampumisista ja niin edelleen. Tiedotus keskitettiin yhdelle henkilölle.

-Jälkikäteen katsottuna johdon ja tiedonkulun vahvistamiselle ei ollut tarvetta, koska hyökkäys oli jo ohi, mutta sitähän emme sillä hetkellä tienneet.

-Meillä oli aikaikkuna ja sen mukaan toimimme: K ja K+60. Käytännössä teimme ensimmäisen tunnin hengenpelastusta, sitten kaksi tuntia tukitoimia ja 18 tunnin jälkeen poistuimme alueelta ja siirryimme perusvalmiuteen ja teimme tilannekatsaukset.

Pariisin pelastustoimista mallia

Ruotsissa oli tapahtunut merkittäviä väkivallan tekoja aiemminkin, vaikka tapahtumat eivät välttämättä olleet samalla tavalla terroristisia kuin viimekeväinen. Aiemmista tapahtumista eräs räjähdys kiinnitti Svante Borgin huomiota.

Vuonna 2010 mies räjäytti itsensä jouluruuhkassa Tukholmassa – lähellä Drottninggatania. Tapauksessa laukesi itseasiassa kaksi eri pommia, joista jälkimmäinen tappoi kantajansa ja haavoitti kahta. Tekijän vyötäisille oli puettu kuuden putkiräjähteen pommivyö ja yksi näistä laukesi ennen kuin tarkoitus.

-Jos mies olisi onnistunut tavoitteessaan, itsemurhapommittaja keskellä jouluruuhkaa olisi voinut aiheuttaa erittäin paljon kuolonuhreja ja loukkaantuneita, Svante Borg kertoi.

Ennen viime huhtikuun Tukholman iskua Svante Borg kävi tutustumassa vuoden 2015 Pariisin terrori-iskun pelastustoimen kokemuksiin.

-Heti Ranskan vierailun jälkeen aloitimme valmistautumisen massaiskun tuhojen hoitamiseen. Myös yhteistyötä poliisin kanssa syvennettiin.

-Ja oli myös ymmärrettävä, että on pystyttävä toimimaan heti ensimmäisten 30 minuutin aikana. Silloin pystytään pelastamaan ihmishenkiä. Ei voida odottaa turvattua aluetta, on mentävä paikalle heti ja toimittava.

-Itse tilannetta ei voida johtaa, on vain toimittava tilanteen mukaan, Svante Borg sanoi jo Pariisin kokemusten perusteella.

Yhteistyötä poliisin kanssa kehitetään

Tukholman pelastustoimi oli aloittanut uudenlaisen yhteistyöprojektin Tukholman poliisin kanssa 4.4. Isku tapahtui 17.4.

-Poliisilta ei tullut tarpeeksi tietoa. Nyt meillä on edessä yhteistyön syventäminen ja taktiikan hiominen yhteistyössä poliisin kanssa.

-Myös riskien minimointia on mietittävä: tiedustelijat menevät paikalle ennen yksikköjä ja palomiehiä. Ennen mentiin miehissä paikalle arvioimaan tilannetta. Eikä luotiliivejä käytännössä voida käyttää.

-Ja kuinka toimia hot zonella? Paikalle on mentävä, vaikka aluetta ei ole varmistettu, sillä tällaisessa tilanteessa ei voida saada 100 prosenttista turvallisuutta. Esimerkiksi mellakoissa odotetaan poliisin varmistavan alue, mutta tällainen on eri tilanne.

Myös terveydenhuollon puolella on paljon haasteita.

-Kuinka luokitellaan kriisihoito? Onko kyse ensiavusta vai terveydenhuollosta? Tästä on tulossa iso keskustelu.

Loppujen lopuksi pelastusjohtaja Svante Borg oli tyytyväinen pelastustoimien kulkuun.

-Olimme valmistautuneet ja pystyimme myös toimimaan hyvin. Mutta jos olisi ollut jatkuva isku, olisimme olleet isoissa vaikeuksissa: tähän panostamme jatkossa.

Poliisi jahtasi terroristia ja sai hänet lopulta kiinni.

Myös Suomessa pelastustoimi opettelee toimintaa terrorissa

Myös Suomen pelastuslaitoksilla pohditaan samoja asioita kuin Tukholmassa: kuinka keskelle terrori-iskua pelastustoimi voi mennä ja kuinka tiedonvälitys pystytään hoitamaan. Kriisitiedotukseen voisi ottaa mallia Ruotsista. Suomen Palopäällystöliiton järjestämä keskustelutilaisuus Tukholman terrori-iskusta oli hädin tuskin saatu päätökseen elokuun puolivälissä Helsingissä, kun Barcelonan pääkadulla Ramblasilla tapahtui saman tyyppinen terrori-isku, jossa kuorma-auto ajoi väkijoukkoon.

Ja Barcelonaa seuranneena päivänä Turussa tapahtui joukkopuukotus, jossa yksittäinen tekijä puukotti kaksi kuoliaaksi ja haavoitti useita. Tukholman, Barcelonan ja Turun kokemukset puhuttavat myös Suomessa pelastustoimen johtajia. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Peter Johansson johti puhetta Tukholman terrori-iskua käsitelleessä seminaarissa.

-Yksi keskeisiä kysymyksiä on, miten pelastustoimi reagoi juuri sillä hetkellä meneillään olevaan terrori-iskuun. Turun tori-isku on hyvä esimerkki: paljon ihmisiä, tilanne on päällä, uhreja lojuu tapahtumapaikalla ja pelastushenkilökunta saapuu paikalle, Johansson kertoo.

-Poliisi on myös alueella, mutta suorittavat omia tehtäviään. On toimittava nopeasti: onko isku ohi vai ei? Onko tulossa toinen isku vai jatkuuko tämä edelleen? Kuinka arvioidaan tilannekuva niin, ettei uhreja tule lisää tai että pelastajista ei tule pelastettavia?

Lue Johanssonin koko haastattelu Suomen tilanteesta Kuntatekniikka-lehden digilehdestä (tilaajille).