Asiakassetelin laajentamiselle tyrmääviä kommentteja asiantuntijoilta

Uusin määrittely asiakassetelin luonteesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiesityksessä on herättänyt voimakasta kritiikkiä alan asiantuntijoiden keskuudessa.

Viime viikolla julistetun ”sote-sovun” jälkeen sopu on alkanut ohentua myös hallituspuolueissa juuri asiakassetelin määrittelyyn liittyvistä erimielisyyksistä johtuen. Kokoomuksen taholta on esitetty, että asiakasseteli olisi subjektiivinen oikeus ja maakunnalla olisi velvoite myöntää se kun määrätyt kriteerit täyttyvät. Tämä merkitsisi muun muassa asiakassetelin tuomista kirurgiaan käsittäen kiireettömät leikkaukset.

Tiistaina Suomen Kirurgiyhdistys varoitti, että asiakassetelin laajentaminen erikoissairaanhoitoon ”sisältää huomattavia riskejä ja uhkaa estää suunnitellun kirurgian keskittämisen toteutumisen sekä romahduttaa päivystysjärjestelmän”.

Yhdistys muistuttaa, että hallituksen alkuperäisen linjauksen mukaan valinnanvapauden oli tarkoitus pääasiallisesti kohdentua perusterveydenhuoltoon.

”Asiakassetelin tuominen viime viikolla esitetyssä muodossa kirurgiaan käsittäen kiireettömän leikkaushoidon hajottaisi toiminnan useisiin pienen volyymin yksiköihin keskittämisasetuksenvastaisesti ja heikentäisi samalla merkittävästi erikoislääkärikoulutusta, kliinistä tutkimusta ja saattaisi johtaa toisistaan poikkeavien leikkausaiheiden muodostumiseen”, Kirurgiyhdistys varoittaa.

Lisäksi yhdistyksen mukaan on olemassa riski, että mainitussa muodossa asiakassetelin laajentaminen aiheuttaisi erityisosaajien kaikkoamisen julkisesta erikoissairaanhoidosta, mistä seuraisi koko järjestelmän romahtaminen.

Myös HUSin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen on kritisoinut voimakkaasti asiakassetelin laajentamista. Uuden Suomen blogissaan Lehtonen kirjoittaa, että ehdotettu asiakassetelimalli olisi erittäin kallis ja hajottaisi pahoin palvelukokonaisuuden. Lehtonen arvioi, että laajaan asiakassetelin käyttöön perustuva valinnanvapaus nostaisi erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksia 30 prosenttia, 1,5 miljardia euroa vuodessa.

”Reformiministerien valinnanvapausmalli on liukunut kauas juhlapuheiden julkiseen terveydenhuoltoon tukeutuvasta mallista. Vaikka ministerien puheissa toista väitetään, merkitsisi ehdotettu malli sitä, että yksityisestä terveydenhuollosta tulisi ensisijainen palveluntuottaja, jonka palveluja julkinen terveydenhuolto täydentäisi päivystyspalveluiden ja valmiuden ylläpidon osalta”, Lehtonen kirjoittaa.

Lehtonen pitää ”surullisena”, että asiantuntijoiden suosituksia ”ei nytkään huomioitu”, ja viittaa sosiaali- ja terveysministeriön asettaman ryhmän viime viikolla julkaistuihin suosituksiin, joissa kiinnitettiin huomiota pakollisen asiakassetelin ja puutteellisen integraation haasteisiin.

Valinnanvapausesityksen oli määrä tulla hallituspuolueiden eduskuntaryhmien käsittelyyn viime torstaina. Viime hetkellä suunnitelmaa muutettiin, koska esitykseen kaivattiin vielä perustuslaki- ja sote-asiantuntijoiden arvioita. Esitystä odotetaan eduskuntaryhmien käsittelyyn huomenna.