Tutkimus: Lyhyempi ansioturva lyhentää työttömyyttä mutta johtaa heikompiin työsuhteisiin
Omaa osaamista vastaavan työn löytäminen kompensoi työpaikan etsimiseen käytetyn pidemmän työnhaun kustannuksia, tutkijat sanovat. (Kuva: Ville Miettinen)
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto vaikuttaa Suomessa selvästi työttömyyden jälkeisen työsuhteen laatuun, käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksen tuloksista. Keston vaikutusta seuraavan työsuhteen palkkaan ja pituuteen ei kuitenkaan yleensä huomioida ansioturvaa koskevissa politiikkamuutoksissa.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennettiin 100 päivällä vuoden 2017 alussa. Hallitus perusteli muutosta työnhaun kannustimien parantamisella ja tavoittelee merkittäviä säästöjä työttömyysturvamenoihin.
VATT:n tutkijoiden Tomi Kyyrän ja Hanna Pesolan tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että tavoitellut säästöt voivat huveta siihen, että työnhakijat sijoittuvat heikompiin työsuhteisiin, joista kertyy vähemmän verotuloja. Tutkimus pohjautuu vuonna 2003 tehtyyn muutokseen ansioturvassa, sillä viimeisintä uudistusta on vielä liian aikaista tutkia.
Ansioturvan pituus vaikuttaa voimakkaasti työttömyyden kestoon. Ansioturvan lyhentäminen vähentää työttömyysturvamenoja ja lisää verotuloja, kun työttömyysjaksot lyhenevät ja töihin palataan nopeammin. VATT:n tutkijoiden mukaan hallitus jopa hiukan aliarvioi sitä, kuinka voimakkaasti ansioturvan lyhentäminen lyhentää työttömyysjaksoja.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
”Pidempi päivärahajakso pidentää työttömyyttä, mutta pidemmät työnhakujaksot johtavat parempiin tuloksiin. Parempiin työpaikkoihin sijoittuminen viittaa siihen, että pidemmän ansioturvan turvin etsitään omaa osaamista vastaavaa työtä. Parempien työpaikkojen löytyminen kompensoi pidemmän työnhaun kustannuksia”, tutkijat kirjoittavat.
Tutkijoiden mukaan tästä seuraa, että ansioturvan lyhentäminen heikentää työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaantoa, mikä alentaa työllistymisen jälkeisiä verotuloja.
– Nämä verotulojen menetykset saattavat haukata merkittävän osan lyhyempien työttömyysjaksojen tuomista julkisen talouden säästöistä, mahdollisesti jopa kaksi kolmasosaa”, tutkimusprofessori Tomi Kyyrä sanoo VATT:n tiedotteessa.
