Lobbauksen epätasa-arvo huolettaa asiantuntijoita
Alkoholilain uudistus nostetaan esimerkiksi aktiivisen lobbauksen kohteena olevasta lainsäädäntöhankkeesta. (Kuva: Seppo Haavisto)
Lobbaus vaikuttaa kansanterveyteen liittyvään päätöksentekoon monin tavoin, katsotaan Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n ja Transparency Suomi ry:n tänään ilmestyvässä julkaisussa Lobbaus, valta ja terveysala – eurooppalainen näkemys.
Lobbauksesta on puhuttu erityisesti sote-uudistukseen liitetyn valinnanvapauden yhteydessä, kun yksityisen sektorin toimijat pyrkivät lisäämään osuuttaan ja julkisen sektorin edustajat turvaamaan omien yksiköittensä toimintaedellytykset. Myös kuntapolitiikassa on todettu paljon lobbaustoimintaa, josta kuitenkin keskustellaan julkisuudessa vähemmän.
Asiantuntijat tarkastelevat julkaisussa lobbausta ja sen vaikutusta politiikkaan erityisesti kansanterveyden näkökulmasta Lobbausta ilmiönä ei paheksuta, mutta ongelmaksi nähdään se, että eri viestinviejillä on kovin erilaiset toimintaedellytykset. Hyvänä puolena pidetään tiedon kulkemista päätöksentekijöille. Asioihin on paljon erilaisia näkökulmia, ja siksi pidetään tärkeänä, että päätöksentekijät kuulevat mahdollisimman monia näkökohtia.
Asetelmaa halutaan kuitenkin kehittää tasapuolisemmaksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Terveyspolitiikan perinteisille toimijoille ja tutkijoille voi lobbauksessa käydä huonosti, sillä ne eivät pysty kilpailemaan toimintaympäristössä, jossa pelikenttä ja säännöt palvelevat paremmin liike-elämää ja konsulttiyrityksiä, toteaa THL:n erikoistutkija Meri Koivusalo.
Julkaisun tekijät katsovat, että elinkeinoelämän ja kansanterveyden intressit eivät aina ole yhteneväisiä. Professori Heikki Hiilamon mukaan Suomen alkoholilainsäädännön uudistus lobattiin päälaelleen: alkuperäinen tavoite saatavuuden rajoittamisesta alkoholihaittojen vähentämiseksi muuttui alkoholin saatavuuden lisäämiseksi.
Transparency Internationalin EU-toimiston asiantuntija Daniel Freund sanoo, että läpinäkymättömät ja tiettyjä intressejä suosivat lobbauskäytännöt muodostavat erään suurimmista korruptioriskeistä kaikissa Euroopan maissa.
Julkaisussa kiirehditään lobbarirekisteriä ja sitovia eettisiä sääntöjä, joiden rikkomisesta sanktioidaan. Nykyistä vapaaehtoista sääntelyä ei pidetä riittävänä Suomessakaan.
Tämän lisäksi lobbauksen sääntelyn edellytyksiksi listataan lehdistönvapaus, aktiivinen kansalaisyhteiskunta sekä asiakirjojen julkisuus.
Julkaisu on ladattavissa 7.11. klo 12:00 alkaen täällä.
