Kesäkuussa opetusministeriön asettamat selvityshenkilöt julkaisivat varhaiskasvatuksen kehittämiselle tiekartan 2017- 2030. Tiekartta on erinomainen kehittämisen esityslista, jolla varhaiskasvatusjärjestelmämme saadaan muiden pohjoismaiden tasolle. Toteutuessaan tiekartan esitykset vahvistavat varhaiskasvatuksen asemaa koulutuksellisen tasa-arvon toteuttajana.

Päiväkodit ovat pedagogisia paikkoja. Näin totesi eräs maamme ensimmäisistä lastentarhanopettajista 1920. Itse asiassa hän puhui lastentarhoista, koska päiväkoti nimikettä ei tuolloin käytetty. Samainen opettaja myös puhui päättäjille aiheesta – mitä lastentarha voi lapselle antaa. Puheessaan hän totesi, että päiväkodit ovat pedagogisia laitoksia, joissa lapset oppivat leikin menetelmin. Tästä on kulunut sata vuotta. Silti nämä samat asiat ovat yhä edelleen keskusteluissa.

Meillä on enemmän ja enemmän kansainvälistä ja kansallista tutkimustietoa siitä, miten tärkeä elämänvaihe varhaiskasvatus on lapsen hyvän elämän ja oppimisen perustan rakentajana ja miten vain laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavaa.  Varhaiskasvatuksen kehittämisen pitää perustua tutkimustietoon. Varhaiskasvatustutkimus on opetusministeriön selvityshenkilöiden tekemän tiekartan perusta. Esitykset pitää siksi ottaa tosissaan.

Varhaiskasvatus irrotettiin sosiaalitoimesta 2013 kun varhaiskasvatuksen kehittäminen siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriöön. Tämä oli todellisuudessa paluu juurille. Lastentarhat siirtyivät 1920-luvullla kouluhallinnosta sosiaalihallintoon. Silloinen opetusministeri piti tätä suurena virheenä. Valitettavasti meillä on yhä tahoja, jotka haikailevat sosiaalitoimen perään ja pitävät päiväkoteja sosiaalipalveluina.

Vuonna 2015 päivähoitolaki muuttui varhaiskasvatuslaiksi. Laissa korostetaan päiväkodin pedagogista toimintaa ja määritellään varhaiskasvatukselle laajat tavoitteet. Varhaiskasvatuksen yksi keskeinen tavoite on koulutuspoliittisen tasa-arvon toteuttaminen.

Varhaiskasvatuksen kehittämisvirastona toimii opetushallitus. Opetushallitus laati Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja ne tulivat voimaan syksyllä. Varhaiskasvatuksen oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja. Sen tarkoitus on taata laatua jokaiseen maamme päiväkotiin. Varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana on, että päiväkodissa kaikki tekeminen ja toiminta pitää pystyä perustelemaan pedagogisesti.

Joissakin kunnissa ja työyhteisöissä on todettu, että mikään ei muuttunut koska jo ennen tätä syksyä tehtiin varhaiskasvatussuunnitelmia. Näin ei kuitenkaan ole. Suunnitelma ei ole enää vapaaehtoinen hoitosuunnitelma vaan lakisääteinen pedagoginen suunnitelma.

Ei myöskään ole sama kuka suunnitelman päiväkodissa tekee. Laki sanoo selvästi, että suunnitelman laatimisesta vastaa lastentarhanopettajakelpoinen henkilö. Lain perusteluosassa asia on ilmaistu vielä selkeämmin, sillä siellä todetaan, että laatimisesta parempi osaaminen on opettajalla, kasvatustieteen kandidaatilla.

Jokaisen lapsiperheen, päiväkodissa olevan lapsen isän ja äidin, on hyvä olla tietoinen siitä, mitä päiväkodissa tapahtuu ja miten uusi laki ja uudet suunnitelmat toteutuvat. Ei kannata tyytyä toteamukseen, että lapsella oli hyvä päivä. On myös kysyttävä, mitä tänään on tehty ja opetettu ja miksi? On kysyttävä, miten päiväkodin liikunta- musiikki- taide ym kasvatus on toteutunut.

Varhaiskasvatus tarvitsee nyt rohkeaa ja reipasta kehittämisistä. Opetusministeriön tiekartta antaa tälle hyvät edellytykset. Nyt on vain ryhdyttävä toimeen. Kysymys on koulutuspoliittisen tasa-arvon toteuttamisesta.

Ritva Semi
erityisasiantuntija
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Anitta Pakanen
puheenjohtaja
Lastentarhanopettajaliitto