Ehkäisevän toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä reilussa kasvussa

Kuntien myöntämän ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset, asiakaskotitaloudet ja päätösmäärät ovat nousseet merkittävästi alkuvuonna 2017 verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2016 Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan.

Tammi-elokuussa 2017 päätöksiä tehtiin 8 500 enemmän kuin alkuvuonna 2016 ja asiakaskotitalouksien määrä kasvoi 4 600:lla.

Vastausten perusteella Kuntaliitto arvioi, että ehkäisevän toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä kasvaa tänä vuonna  40 prosenttia vuoden 2015 tasoon nähden.

Osan ehkäisevän toimeentulotuen asiakaskotitalouksien lisääntymisestä voivat selittää toimeentulotukilajien siirtymät ja aiempi kuntakohtainen käytäntö, mutta muitakin syitä on, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt.

– Huolestuttavia hiljaisia signaaleja joita kunnat ovat kyselyn vastauksissaan antaneet, ovat sähkön ja vuokrien maksun ongelmat. Kunnat ovat joutuneet maksamaan huomattavan paljon aiempaa enemmän vuokravelkoja, Vogt viittaa toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksiin.

Huolestuttavaa Vogtin mukaan on myös se, että yksilöllinen arviointi ja asiakkaan tarpeiden kartoitus ei Kelassa toteudu riittävästi. Tämä heijastuu esimerkiksi tapauksina, joissa henkilön on ollut todistetusta rahapulasta huolimatta mahdotonta saada tukea tarvitsemiensa lääkkeiden hankkimiseen.

– Suuressa kuvassa ne, joilla on toimintakykyä ja suhteellisen hyvin asiat ja jotka tarvitsevat vain perustoimeentulotukea, ovat hyötyneet tästä. Mutta ne joiden elämäntilanne vaatii enemmän kokonaistilanteen huomioimista ja tuen tarpeen arvioimista ja tosiasiallisen taloudellisen tilanteen huomioimista, heidän on vaikea tässä järjestelmässä toimia.

– Toimeentulotuen luonne on muuttunut tilapäisestä: ihmiset tarvitsevat sitä yksinkertaisesti perusturvaa täydentämään, ilman sosiaalipalvelun tarvetta.

Tieto ei kulje tarvittavalla tavalla

Kuntaliiton kyselyn kokonaispeitto oli 237 kuntaa ja 84 prosenttia väestöstä. Ehkäisevän toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä tammi-elokuussa 2017 oli 17 120, kun se vuotta aiemmin samana ajanjaksona oli 12 382.

Tampereella ehkäisevän toimeentulotuen päätöksiä tammi-elokuussa 2017 tehtiin 3 027 (1 659 päätöstä vuonna 2016, +82,5 %) ja asiakaskotitalouksia oli 2 003 (1 214kotitaloutta vuonna 2016, +65 %).

– Tampereella merkittävin tekijä on ollut vuokramenojen kasvu. Lapsiperheiden osuus on kasvussa. Asumisen turvaamiseksi ehkäisevänä toimeentulotukena on myönnetty tukea vuokravelkoihin, vakuusvuokriin ja sähkölaskuihin, kertoo Tampereen kaupungin Aikuisten sosiaalipalvelut -yksikön suunnittelupäällikkö Timo Ruohola.

– Vaikka Kelan pitäisi perustoimeentulotuella vastata mm. muutosta ja vakuuteen liittyvistä asioista, Kelan hylkäyspäätökset ovat johtaneet siihen, että kunnasta on jouduttu mm. lastensuojelullisin perustein myöntämään tukea esimerkiksi vuokravakuuteen ja muuttoihin.

Osaltaan tilanteeseen on vaikuttanut se, että kunnassa on asiakkaasta mahdollisesti sellaista tietoa, jota ei Kelan tiedoissa näy ja jota ei voi antaa Kelaan ilman asiakkaan suostumusta mutta jolla on merkittävä vaikutus perheen kykyyn selvitä itsenäisesti, Ruohola sanoo.

– Yhteistyötä helpottaisi oleellisesti se, että Kelan eTotu-järjestelmä mahdollistaisi kaksisuuntaisen asiakasviestinnän. Nyt järjestelmä toimii yksisuuntaisesti vain Kelasta kuntiin.

Nuori voi piiloutua järjestelmään

Tiedon kulkuun liittyvät hankaluudet ovat tuttuja myös Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän aikuissosiaalityön esimiehelle Outi Heusalalle.

Ylipäätään byrokratia on Heusalan mukaan lisääntynyt Kela-siirron myötä. Hän muistuttaa, että tukipäätökseen liittyy aina tietynlainen harkinta ja asiakkaan tilanteen selvittäminen.

Kun aiemmin kirjallinen etuuskäsittely järjestettiin sosiaalitoimistossa, etuuskäsittelijän kanssa katsottiin onko laskut maksettu ja neuvoteltiin etuuskäsittelijän kanssa mitä tehdään.

– Nyt pitää olla lausuntoja Kelalle, niiden huomioimista päätösten teossa on seurattava ja autettava asiakkaita täydentämään hakemuksiaan.

– Asiakkaan tilanteen kartoittaminen voi olla haasteellista.

Heusalan mukaan on mahdollista, että nuori, joka hakee etuuksia sähköisesti, on voinut hakea kuukausien ajan toimeentulotukea, ennen kuin Kelasta otetaan yhteyttä.

– Sähköisessä hakemuksessa harvoin nousee ilmi sosiaalityön tarve. Yhteydenoton jälkeenkin sosiaalityön tarpeessa oleva henkilö voi jäädä palvelujen ulkopuolelle, jos hän ei tunnista tuen tarvettaan, Heusala muistuttaa.

Hän kertoo, että vaikka sosiaalityöstä pyritään tavoittamaan asiakkaita, yhteydenottoja voidaan vältellä, eikä sosiaalityöllä ole keinoja ”pakolla auttamiseen”.

Aiemmin nuori kutsuttiin toimeentulohakemusta jättäessään selvittämään, miksi hän on mahdollisesti jäänyt muiden, ensisijaisten etuuksien ulkopuolelle.

– Siitä saattoi syntyä hyvä kontakti ja aito asiakkuuden alku. Nyt on mahdollista jäädä systeemin pyöritykseen huomattavan pitkiksi ajoiksi. Se on yksi iso huoli, ja se koskee nuoria, Heusala sanoo.

Hyvää yhteistyötä Kelan ja kuntien väillä

Vastausten perusteella Kuntaliitto arvioi, että kunnille on uudistuksen kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana koitunut n. 6,5 miljoonan euron lisäkustannukset. Suurin osa kustannuksista on syntynyt hallinnollisesta työstä eli ensisijaisesti Kelan perustoimeentulotuen piiriin kuuluvien päätösten tekemisestä sekä Kelan tekemien perustoimeentulotuen päätösten sisällön tai virheiden selvittelyyn kulutetusta työajasta. Näiden yhteenlaskettu kustannus on noin 4,5 miljoonaa euroa.

Ellen Vogt pitää positiivisena sitä, että kentän ruohonjuuritason yhteistyö on hyvää ja molemmat toimijat, kunta ja Kela pyrkivät parantamaan järjestelmää niissä puitteissa joita laki suo.

– On paljon alueellisia ja paikallisia yhteistyökokeiluja. Jossain Kelaan sijoitetun sosiaalialan ammattilaisen palkasta puolet tulee kunnasta ja puolet Kelasta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kela palkkasi kunnan sosiaalialan ammattilaisia kehittämään asiakaspalvelua. Ja nyt on jo ihan työntekijätasolla yhteisiä kokouksia, kun se aiemmin oli enemmän johtotasolla. Uskon että toisen työn tullessa tutummaksi tulosta alkaa syntyä.

Tampereella yhteistyö Kelan kanssa alkoi syksyllä 2016, mikä helpotti tilannetta uudistuksen voimaantulon jälkeen.

– Tavoitteena on koko ajan ollut se, miten saadaan asiakastyö toimimaan ja että vältytään puolin ja toisin päällekkäiseltä työltä, Timo Ruohola sanoo.

– Yhteistyötä on toteutettu siten, että kaupungilla on ollut kaksi sosiaaliohjaajaa Kelan asiakaspalvelussa. Paikallisesta Kelasta on myös ollut työntekijä kaupungin sosiaalipalvelujen neuvonta- ja ohjauspisteessä.

Lakimuutos liikkeelle?

Kuntaliiton kyselyssä täydentävän toimeentulotuen kehitys vastasi arvioitua ja kustannukset olivat laskeneet 11 miljoonaa euroa tammi-elokuussa 2017 verrattuna saman ajanajaksoon 2016.

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen raja on usein kuin veteen piirretty viiva, Ellen Vogt muistuttaa.

Hän toivoo, että lakimuutos kahden tukilajin korvaamiseksi yhdellä vihdoin alkaisi liikkua eteenpäin.

– Näkemyksemme on että pitäisi käynnistää kokonaisvaltainen pohdinta, millainen toimeentulotukilain oikeasti tulisi tässä uudessa järjestelmässä olla. Pitäisi tarkasti miettiä, mistä kokonaisuudesta Kelan pitää vastata ja mistä kunnan ja missä tilanteessa. Lain tulisi olla huomattavasti selkeämpi ja toisaalta mahdollistaa yhteistyön tekeminen ja tiedonvaihto nykyistä huomattavasti paremmin.