"Ammattimaisia sivistysjohtajia tarvitaan edelleen" - lukiossa uupuvat opiskelijoiden lisäksi myös opettajat
Ari Pokka on johtanut maailman rehtorijärjestöä ja kirjoittanut kirjoja koulun johtamisesta. (Kuva: Ville Miettinen)
Koulutuksen laadusta kiinni pitämisessä tarvitaan edelleen perinteisiä kunnan sivistysjohtajia, sanoo lukiouudistuksen seurantaryhmän puheenjohtaja, rehtori Ari Pokka Schildtin lukiosta Jyväskylästä.
Pokan mukaan etenkin pienten kuntien sivistysjohtajat alkavat olla katoava joukko. Tämä merkitsee usein sivistysjohtajan tehtävien siirtymistä rehtoritasolle, mikä puolestaan kuormittaa rehtoreita.
– Olen sitä mieltä että hyvän suomalaisen koulun pyörittämisessä tarvittaisiin ammattimainen sivistysjohtajien maailma edelleen. He olisivat koulun avustajia, osaisivat viedä sellaisia hallinnollisia asioita eteenpäin joista meillä rekseilläkään ei kenties ole niin paljon tietoa, kun meidän pitäisi johtaa koulua ja sitä pedagogiikkaakin.
Myös opettajat uupuvat
Pokan mukaan myös opettajat kokevat uupumusta lukiossa. Kun ylioppilastutkinnon merkitys jatko-opintoja ajatellen kasvaa, syntyvät paineet tuntuvat myös opettajilla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Se tuo opiskelijalle paineita ja useasti opiskelijoiden ja perheen lisäpaineet näkyvät ennen kaikkea opettajilla. Opettajat voivat väsyä ja miettiä, onko heille annettu tehtäväksi suorittaa uusien ylioppilaiden läpipääsy yliopistoon, Pokka sanoo.
Opiskelijoiden uupumus nousi esiin uuden lukiolain luonnoksen esittelyn yhteydessä tällä viikolla. Luonnoksen yksi pääkohta on opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen lakisääteisesti.
Viime vuonna julkaistun lukioselvityksen mukaan 75 prosenttia tunteista, joita nuoret kokevat lukiossa, ovat negatiivisia. Sellaisia tunteita ovat stressi, kyllästys, väsymys ja ahdistus. Vain neljännes tunteista on positiivisia, kuten innostusta.
Lukiolaistytöistä noin viidennes ja pojista hieman alle 10 prosenttia kokee koulu-uupumusta. Prosentit ovat isoja, Pokka sanoo.
– Ja kokemus siitä että koulu ei motivoi, on yllättävän suuri.
– Meillä on nuoria naisia jotka uuvuttavat itsensä aika kovalla koulutyöllä ja meillä on nuoria miehiä jotka uupuvat siitä että etenkin motivaatio ei ehkä ole kohdallaan ja koulunkäynti muodostuu pakkoluonteiseksi.
”Koetaan paljon paineita”
Uuden lainsäädännön on tarkoitus tuoda uupumukseen puuttuvaa erityisosaamista lukioon.
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Alvar Euro kiittelee linjausta. Tällä hetkellä oikeus erityisopetukseen lukiossa toteutuu eriarvoisesti, kun yhdessä koulussa sitä on tarjolla ja toisessa ei.
Samoin Euro kiittelee lakiluonnoksessa esitettyä oikeutta henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen.
– Nyt koetaan paljon paineita, mitä tapahtuu, mihin suuntaan mennään, mitä pitää lukea. Ohjaus auttaa hälventämään huolia, Euro sanoi lakiluonnosta esitelleessä taustatilaisuudessa.
OKM:n mukaan uudistus aiheuttaa noin 8 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset opetuksen järjestämiseen.
Ari Pokan mukaan lakiuudistus tarkoittaisi toteutuessaan, että monessa tapauksessa yläkoulun erityisopettaja tai mahdollinen perusopetuksen erityisopettaja olisi myös lukiolaisten kanssa tekemisissä.
– Tai sitten rekrytoidaan uusia. On myös mahdollista, että meidän erityisopettajien määrät jonkin verran nousevat.
