Naiset, lapset ja maahanmuuttajat pelastavat kunnan
Väestöllinen huoltosuhteen muutoksen juurisyihin pureutuva keskustelu on jäänyt käymättä, vaikka väestön ja ikärakenteen muutoksesta on periaatteessa puhuttu pitkään, sanoo MDI:n alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro.
Pitäisi pohtia, mistä muutos aiheutuu, mitkä ovat syy-seuraussuhteet ja miten voidaan varautua, Aro sanoo Kunta.tv:n haastattelussa.
Aro esitteli huoltosuhteen muutosta jalkapallojoukkueen metaforalla Kuntien talous- ja rahoitusfoorumissa: pelaajat hupenevat nopeasti, jäljelle jäävät joutuvat pelaamaan muidenkin edestä.
– Ydinviesti on että väestöllinen huoltosuhde heikkenee, mikä tarkoittaa että entistä vähemmän on tekijöitä ja ihmisiä jotka kantavat entistää suuremman vastuun.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Huoltosuhteen muutoksen vaikutuksiin voi varautua, Aro muistuttaa.
Rafossa hän viisi toimenpidettä niiden kuntien pelastamiseksi joita väestöllisen huoltosuhteen muutos voi uhata: 1) lisää lapsia, 2) lisää työikäisiä ja työllisiä, 3) lisää maahanmuuttajia, 4) lisää tuottamista ja teknologian hyödyntämistä ja 5) lisää fiksuutta kaikessa tekemisessä.
Aron mukaan SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen lanseeraaman synnytystalkoiden idea oli oikeansuuntainen, vaikka sanavalinnat herättivätkin kohua.
– Maahanmuuttajien vaikutus on valtava. Kahdessa kolmesta kunnasta maahanmuuttajat ovat ainoa positiivinen väestökehitykseen vaikuttava tekijä.
Fiksuutta Aro sanoo havainneensa erityisesti pienissä ja keskikokoisissa kehyskunnissa.
– Niissä toimitaan todella ketterästi, ja tätä pitäisi pystyä tarkastelemaan koko valtakunnan tasolla.
Aro on aiemminkin viitannut siihen, että kuntien tulevaisuuden ratkaisee, kuinka hyvin ne pystyvät houkuttelemaan 25-34-vuotiaita naisia.
– Mitä feministisempää politiikkaa kunta pystyy tekemään, sitä parempi! Aro linjasi Rafon yleisölle ja sai vastaukseksi aplodit.
Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa, mikä asettaa kunnat ja maakunnat suuren haasteen eteen.
Muutos 59,1:stä (vuonna 2016) 70,4:ään (2035) havainnollistettuna jalkapallojoukkueen vahvuudessa Timo Aron esimerkissä.
”Naiset. lapset ja maahanmuuttajat” – on oikein mielenkiintoinen näkökulma ikärakenteen oikaisemiseen, kiitos Timo Aro. Monelle keskikokoiselle (ajattelen omaa kotikuntaani) kunnalla silti vaikeaa on varsinkin viimemainituun ratkaisuun satsaaminen, vaikka tarjolla on ”valmiiksi” jo nuoriksi aikuisiksi (työikäisiksi) kasvaneita ihmisiä. Heistä juuri on pulaa, koska nuoret lähtevät opiskelemaan yliopistokaupunkeihin ja sille tielle jäävät.
Kaikki keinot pitäisi tietysti ottaa käyttöön, koska kriisi vain pahenee.