Väitös: Rationaalisuus vaihtelee kunnan investointipäätöksissä

Kunnan investointipäätöksenteko on monitahoinen ilmiö, jonka taustalla on sekä taloudellisia että ei-taloudellisia päätöstekijöitä, käy ilmi Sanna Häklin väitöksestä, joka tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina.

Häkli tarkasteli väitöstutkimuksessaan erään suuren suomalaisen kunnan kahta erilaista investointihanketta, joista toinen on operatiivinen (päiväkoti-investointi) ja toinen strateginen (joukkoliikenneinvestointi).

Tutkimustulosten mukaan investointipäätöksentekoon vaikuttavat tekijät ja päätöksenteon rationaalisuus vaihtelevat kontekstista ja investointityypistä riippuen.

Häklin mukaan huomionarvoista on, että perinteisiä investointilaskelmia ei juuri hyödynnetä, vaan päätöksenteon tukena käytettävät taloudelliset analyysit koostuvat pääosin erilaisista kustannuslaskelmista.

Tutkimuksen mukaan investointipäätöksenteon rationaalisuutta voidaan pitää dynaamisena ilmiönä.

– Case-kunnassa operatiivisen ja kustannuksiltaan edullisemman päiväkoti-investoinnin perustelut olivat pääosin yhteneväisiä. Investoinnin lähtökohtana pidettiin investoinnin tarvetta. Sekä yksittäiset päätöksentekijät että ryhmät olivat päätöksissään useimmiten yksimielisiä, Häkli kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Sen sijaan strategisemman ja kustannuksiltaan huomattavasti kalliimman joukkoliikenneinvestoinnin perustelut olivat moninaisempia ja investoinnin tarpeesta esiintyi paljon erilaisia näkemyksiä. Arvot, ideologia ja hankkeen oletetut hyödyt olivat isossa roolissa.

Tutkimuksen mukaan päätösprosesseja tutkittaessa tulee huomioida eri toimijatasot. Esimerkiksi yksittäisen päätöksentekijän päätösprosessin tarkastelussa täytyy perehtyä ei pelkästään yksilön, vaan myös ryhmän ja koko organisaation arvoihin, ideologioihin ja toimintamalleihin.

– Myös kunnan asukkaiden sekä lain asettamien rajoitteiden ja mahdollisuuksien huomioiminen on merkittävässä roolissa kunnallisessa päätösprosessissa, Häkli sanoo.