Vanhuspalvelun työntekijä saa liian usein nyrkistä
Kaikki hoitajien ja vanhusten kohtaamiset eivät käynnisty halauksella. Muistisairaiden parissa työskentelevät hoitajat joutuvat yllättävän usein väkivallan kohteeksi, kun asiakas ei ymmärrä mitä tapahtuu. (Kuva. Sonja Eloranta)
Peräti 80 prosenttia vanhusten laitoshoidossa työskentelevistä hoitajista on työssään kokenut väkivaltaa asiakkaan taholta viimeisen vuoden aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan laitoksissa väkivalta oli yleisimmin ruumiillista ja sitä oli kokenut noin 70 prosenttia hoitajista. Myös henkinen väkivalta ja tavaroiden heittely oli tavallista.
– Tämä ei saa olla tabu puheenaiheena, vaan asiasta tulee keskustella avoimesti. Hoitajien työssään kohtaama väkivalta ei ole yksittäisen hoitajan asia, vaan koko alan asia, THL:n erikoistutkija Kim Josefsson korostaa.
Tutkimuksen mukaan väkivalta oli yhteydessä laitoksissa työskentelevien hoitajien hyvinvointiin. Stressi, uniongelmat ja pelko omasta jaksamisesta eläkeikään asti ovat tuttuja seurauksia väkivallasta.
Laitoksissa pahin tilanne
Eniten hoitohenkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa esiintyi terveyskeskuksien vuodeosastoilla ja vanhan mallin mukaisissa vanhainkodeissa, joissa hoidettavat ovat juuri kaikkein huonokuntoisimmat vanhukset. Kotihoidossa työskentelevistä vanhusten hoitajista noin 20 prosenttia oli kokenut työssään ruumiillista väkivaltaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Laitoshoidossa asiakkaiden väkivaltaisuus liittyy useimmiten muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmiin ja tähän liittyvään häiriökäyttäytymiseen. Hoitotilanteissa asiakas ei ymmärrä, mitä tapahtuu ja reagoi väkivaltaisesti. Kun hoitotoimia yritetään tehdä kiireessä, tilanne pahenee, sanoo Josefsson.
Työtapoihin huomiota
Työturvallisuuden ja työtapojen kehittäminen onkin tärkeitä asioita, kun ongelmiin puututaan. Toisaalta toiminnassa on huomioitava vanhusten erilaisuus, sillä kaikille eivät samat hoitorutiinit istu.
– Tämä on kieltämättä hankala asia. Meidän pitää puolustaa sairaita vanhuksia, mutta ei kenenkään työhön kuulu joutua väkivaltaisen käytöksen kohteeksi. Meidän on etsittävä ne parhaat käytännöt, joilla ongelmia pystytään minimoimaan. Tuskin näistä tapauksista koskaan täysin eroon päästään, mutta tilannetta voidaan parantaa, erikoistutkija Kim Josefsson uskoo.
Vanhustyön ammattilaisilta kerättiin ehdotuksia siitä, miten uhkaavia ja väkivaltaisia tilanteita työssä voidaan ehkäistä. Erääksi tärkeimmistä keinoista nousi työskentely pareittain. Hoitajat kaipasivat myös koulutusta siihen, miten kohdata muistisairas tai käytöshäiriöinen vanhus.
– Väkivaltaa voidaan vähentää esimerkiksi ajoittamalla hoitotoimet, kuten pesut, sellaisiin hetkiin, kun asiakas on paremmalla tuulella. Tämä edellyttää sitä, että työntekijät voivat vaikuttaa hoidon suunnitteluun. Vaikka työssä on kiire, hoitotilanne pitäisi saada tuntumaan kiireettömältä. Myös parityöskentely ja oikea lääkitys auttavat, Kim Josefsson sanoo.
THL tutkimusraportti: Mikä selittää hoitajiin kohdistuvaa väkivaltaa vanhustenhuollossa?
