Kuntataloudessa menee hyvin, näkymistä eri tulkintoja
Kuva: Pixabay
Kuntaliitossa nähdään, että VM:n arviossa kuntatalouden näkymissä häivytetään ja vähätellään riskejä.
Kuntatalouden tila keväällä 2018 on kokonaisuutena hyvä ja tilanne on kohentunut huomattavasti muutaman viime vuoden aikana, todetaan VM:n perjantaina julkistamassa Kuntatalousohjelmassa vuosille 2019–2022.
Suotuisaan kehitykseen ovat ohjelman arvion mukaan vaikuttaneet useat eri tekijät. Hyvän taloustilanteen ansiosta verotulot ovat kasvaneet odotettua paremmin.
Toimintamenot ovat kehittyneet varsin maltillisesti. Syiksi arvioidaan muun muassa kilpailukykysopimus sekä kuntatalouteen kohdistuneiden valtion ja kuntien sopeutustoimet.
Kuntaliitto varovaisempi
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio muistuttaa, että vaikka Kuntaliitto on ollut mukana ohjelman työstämisessä, kysymyksessä on hallituksen paperi, joka välttää ristiriitoja hallituksen linjausten kanssa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hän on samaa mieltä siitä, että kuntatalouden tila on nyt hyvä, jopa historiallisen vahva. Mutta Kuntaliitossa ohjelman johtopäätöksiä tulevista näkymistä pidetään jopa ylioptimistisina.
– Meidän mielestämme tuleviin vuosiin sisältyy riskejä, joiden vaikutuksia on raportissa häivytetty ja vähätelty, Punakallio sanoo.
– Kyllä VM:n paperi on kirjoitettu niin, että se tukee hallituksen linjaa.
Sote- ja maakuntauudistus on otettu huomioon VM:n ohjelmassa.
– Vielä viime vuonna Kuntaliitossa katsottiin, että silloisessa ohjelmassa sote-uudistuksen sisällyttäminen ennusteeseen oli tehty liian aikaisin, mutta tällä kertaa siitä ei syntynyt suuria erimielisyyksiä, Punakallio kertoo.
Erilaisia näkemyksiä syntyi sen sijaan sote-uudistuksen vaikutuksista. Raportissa korostetaan positiivisia vaikutuksia.
Esimerkiksi suurimmat kaupungit ovat tunteneet huolta sote-investoinneista kertyneitten velkojen hoitamisesta tilanteessa, jossa niiden verotulot putoavat maakuntauudistuksen yhteydessä.
Kiky näkyy ja tuntuu
Kiky-sopimuksen jäljet rasittavat kuntia vielä pitkään. Hallitus leikkasi syntyneet kiky-säästöt aikanaan kertapäätöksellä. KIKY-säästöt kuitenkin pienentävät tulevina vuosina myös valtion kustannustenjaon tarkistuksessa kunnille maksettavia valtionosuuksia. Niitä kun tarkistetaan jälkikäteen kuntien kustannuskehityksen mukaiseksi, jotta kunnille ei makseta liikaa tai liian vähän valtionosuutta. Ilman kompensaatiota kiky-säästöt leikattaisiin kunnilta kahteen kertaan.
Kiky-vaikutus yltää Punakallion mukaan vuoteen 2022.
– Valtio hyvittää osan menetyksistä kunnille kertasuorituksena 2020, mutta kustannustenjaon toteutus aiheuttaa kunnille harmaita hiuksia vielä pitemmän aikaa, sanoo Punakallio. Myös indeksileikkaukset leikkaavat valtionosuuksia.
Kuntien välillä eroja
Vaikka kuntien talouden tunnusluvut vuodelta 2017 ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin edelleen suuria eroja.
Toimintamenojen kasvu kiihtyy ohjelman mukaan vuonna 2019 palkankorotusten ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkausten päättymisen vuoksi. Kuntatalouden lainakannan oletetaan kasvavan korjausinvestointien ja sairaalarakentamisen vuoksi.
Myös Punakallio näkee, että 2019 on aiempaa vaikeampi vuosi. Suurena kysymysmerkkinä kuntien yllä leijuu myös tuleva hallituskausi ja sen vaiktukset kuntatalouteen.
Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa VM:n ohjelmassa tilannetta vuodesta 2020 alkaen. Kuntatalouden menopaine pienenee ja kuntatalouden velkaantumisen oletetaan taittuvan.
Kuntakoko vaikuttaa
Kuntien talouden sopeutuspaineessa on merkittäviä kuntakokoryhmittäisiä eroja. Vuoteen 2020 asti talouden sopeutuspaine on arvion mukaan suurin asukasluvultaan pienimmissä kunnissa. Vuonna 2020 tilanne paranee Maakunta- ja sote-uudistuksen takia näkymät paranevat huomattavasti kaikissa kuntakokoryhmissä.
VM:n Kuntatalousohjelma 2019–2022 on luettavissa täällä
Osana kuntatalousohjelmaa VM on julkaissut myös Peruspalvelujen tila ‑raportin, jonka tarkoituksena on antaa yleiskuva kuntien peruspalvelujen tilasta hallinnon eri tasoilla toimiville päätöksentekijöille.
