Sote-johtajat ja järjestöjohtajat eivät näe valinnanvapauden edistävän sote-uudistuksen tavoitteita
Kolme viidestä järjestöjohtajasta ja puolet sote-johtajista uskoo, että heikompiosaisten suomalaisten hoitoon pääsy vaikeutuu, jos valinnanvapautta lisätään. (Kuva: Ville Miettinen)
Kustannusten nousun hillintä ja alueellinen yhdenvertaisuus eivät tule paranemaan, ja heikko-osaisten palvelujen saanti heikkenee edelleen, jos sote-uudistuksen valinnanvapaus toteutuu esitetyllä tavalla, uskoo suuri osa sosiaali- ja terveysjohtajista ja järjestöjen johtajista Sosiaalibarometri 2018:n alustavien tulosten mukaan.
Sosiaalibarometria julkaisee sote-alan järjestöjen kattoyhdistys SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.
Kolme viidestä järjestöjohtajasta ja puolet sote-johtajista uskoo, että heikompiosaisten suomalaisten hoitoon pääsy vaikeutuu, jos valinnanvapautta lisätään. Johtajat myös pelkäävät, että sosiaali- ja terveyspalvelut pirstaloituvat.
SOSTE vaatii, että paljon palveluita käyttäville asiakkaille on nimettävä vastuutyöntekijä, joka huolehtii heidän hoito- ja hoivaketjujensa sujuvuudesta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Jotta ihmisellä on todellinen mahdollisuus tehdä valintoja ja vaikuttaa omiin palveluihinsa, on hänellä oltava riittävästi vertailtavaa tietoa palveluista ja eri palveluntuottajista. Ohjaukseen ja neuvontaan tarvitaan siis riittävästi palkattua henkilöstöä ja moniammatillista työotetta, sanoo erityisasiantuntija Ulla Kiuru SOSTEn tiedotteessa.
Sosiaalibarometrissa valinnanvapauden nähdään parantavan terveyspalveluiden laatua, saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä, mutta vain 13 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista ja 8 prosenttia järjestöjohtajista katsoo valinnanvapauden parantavan kustannusten hallintaa.
Vastaajat eivät myöskään ole vakuuttuneita siitä, että valinnanvapauden lisääminen tulee parantamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota.
– Sotessa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio näyttää edelleen ohuelta. Toimiva integraatio, eli se, ettei ihminen putoa palveluiden väliin, on tärkeää sekä inhimillisesti että kustannusten hillinnän ja sitä kautta säästöjen kertymisen kannalta, Kiuru toteaa.
Kolme viidestä sosiaali- ja terveysjohtajasta sekä järjestöjohtajasta ennakoi, että valinnanvapauden lisääminen heikentää yhdenvertaisuutta alueilla. Vain 15 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista ja alle kymmenen prosenttia järjestöjohtajista uskoo, että valinnanvapauden lisääminen kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja tai selkeyttää palvelujärjestelmää.
Sosiaalibarometri on ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmässä tapahtuvista muutoksista. Selvitys on tehty vuosittain jo vuodesta 1991 alkaen. Tänä vuonna Sosiaalibarometrissa tarkastellaan sote- ja maakuntauudistusta, eriarvoisuuden kehitystä Suomessa sekä toimeentulotuen Kela-siirtoa.
Valinnanvapautta koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet sosiaali- ja terveysjohtajat ja järjestöjohtajat. 154 eli 52 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista vastasi kyselyyn. Järjestöjohtajista vastasi 86, eli 46 prosenttia. Molemmat kyselyt toteutettiin sähköisesti aikavälillä 8.1.–18.1.2018.
