Sote-investoinnit nostavat maakuntien kiinteistövuokria
Talvella tehty sairaanhoitopiirien käynnissä olevien investointien kartoitus osoittaa tahdin jatkuvan kiivaana vuosia. (Kuva: Ville Miettinen)
Maakunnat saavat pian tietää, paljonko ne maksavat Maakuntien Tilakeskus Oy:lle vuokraa tulevista sote-kiinteistöistä.
Oleellisesti vuokran määrään vaikuttaa, paljonko alueella on tehty investointeja kiinteistöihin, paljonko niissä on kiinni pääomaa.
Maakuntien Tilakeskus Oy:n asiakkuusjohtaja Mikko Hollménin mukaan yleisellä tasolla karkeasti kaksi kolmasosaa vuokrakuluista aiheutuu kiinteistöissä kiinni olevasta pääomasta ja yksi kolmasosa ylläpidosta.
Talvella tehty sairaanhoitopiirien käynnissä olevien investointien kartoitus osoittaa tahdin jatkuvan kiivaana vuosia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Maakuntien vuokrakustannusten kannalta merkittävää on, että taseen määrä nousee 4,3 miljardista eurosta jopa 5,6 miljardiin euroon vuoteen 2024 mennessä, Hollmén sanoo kartoituksen tuloksista.
Investoinnit ovat kiihtyneet viime vuonna siihen malliin, että joillekin maakunnille ne vaikuttavat vuokrakustannusten tasoon merkittävästi, Maakuntien Tilakeskuksessa arvioidaan. Toisaalta investoinneilla haetaan nimenomaan toiminnan merkittävää tehostumista.
Maakunnilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa vuokratasoon, ellei laskelmista löydy virheitä.
– Niiden kanssa on aika pitkälti elettävä seuraavat kolme vuotta. On valtion ja maakunnan välinen asia, paljonko valtio antaa rahaa tähän toimintaan, Maakuntien Tilakeskus Oy:n toimitusjohtaja Olavi Hiekka sanoo.
Tilakeskuksen tavoitteena on varmistaa maakunnalle tarkoituksenmukaiset tilat palveluiden järjestämiseen. Maakunta ei itse investoi tai etsi tiloja, vaan jos maakunta tarvitsee tiloja, tilakeskus etsii sopivat ja vuokraa ne maakunnalle.
Kiinteistöjä odotetaan löytyvän yksityisiltä omistajilta.
– Luotamme yksityiseen markkinaan, se on tässä taustalla, Hiekka sanoi Maakuntien Tilakeskuksen taustainfossa keskiviikkona.
Tälläkin hetkellä tiloja on vuokrattu noin 2 000 yksityiseltä vuokranantajalta.
Käytännössä maakunnan on luotettava siihen, että tilakeskus löytää juuri sille sopivia tiloja.
– Alkuvaiheessa 18 maakuntaan muodostuu erilaisia käytäntöjä eivätkä ne luultavasti koskaan tule samanlaisiksi. Yhteistyö muotoutuu vuosien mittaan. On luotava organisaatio joka kohtaa nämä tarpeet. Vastuu tilojen toimittamisesta on Tilakeskuksessa, mutta se perustuu sopimukseen. Emme pakota maakuntaa mihinkään ja maakunta päättää aina itse vuokraamisesta, Hiekka sanoo.
Alustavia vuokralaskelmia ei kerrota maakunnille ennen kuin Maakuntien Tilakeskuksen yhtiön hallitus on käsitellyt ja hyväksynyt ne. Yhtiön hallituksen käsittelyssä vuokrabudjetit ovat tiistaina 15. toukokuuta. Maakunnat voinevat odottaa laskelmia aikaisintaan 16. toukokuuta.
Kuntien vuokrat selviävät myöhemmin
Kuntien kiinteistöstään kolmen vuoden siirtymäaikana saaman vuokran kuntakohtaiset määrät julkistetaan todennäköisesti kesäkuussa.
Toimitilojen vuokrasta säädetään voimaanpanolain 20 §:ssä ja asetuksella, jota valmistellaan parhaillaan.
– Tarkoituksena on , että tilojen vuokra määräytyisi pääsääntöisesti kuntien sisäisen vuokran mukaisesti. Jos kunnalla ei olisi sisäistä vuokrausjärjestelmää käytössä, vuokra määräytyisi asetuksen perusteella, lainsäädäntöneuvos Mervi Kuittinen valtiovarainministeriöstä kertoi tällä viikolla tiloja käsitelleessä seminaarissa Kuntatalolla.
Kuittisen mukaan kunnille maksettavaa vuokraa määrittävää asetusta säädetään paraikaa. Asiasta on tarkoitus järjestää kuulemistilaisuus toukokuun 30. päivä.
Mikko Hollménin mukaan maakunta- ja sote-uudistuksen venyminen vuodella lisäisi myös epävarmuutta vuodella.
– Sote-valmistelun venähtäminen on lykännyt kuntien investointeja. Toisaalta tilanne on pahentunut, jos ei teknisistä syistäkään ole investoitu, tilat alkavat olla osittain aika huonossa kunnossa.
Kiinteistöriskejä minimoidakseen kunnan tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä maakunnan kanssa muun muassa tulevan palveluverkon suunnittelussa.
Kolmen vuoden siirtymäaika maakuntauudistuksen voimaantulon alusta voi olla yllättävän lyhyt, jos palveluverkkosuunnittelu on alkutekijöissään.
– Joissain maakunnissa eletään jo uudenlaisen palveluverkon mukaisesti. Toisilla homma on täysin alussa, Hollmén kuvailee tilannetta tällä hetkellä.
Katso Mikko Holmménin haastattelu Kunta.tv:stä:
