Sipilän ja Orpon sote-sitoumukset erkaantuivat
Kuva: Kari Långsjö
Hallituspuyolkueitten johtajat ovat noutuneet toteamaan, että eduskunta ottaa aikansa sote- ja maakuntauudistusta käsiteltäessä.
Keskeisten hallituspuolueitten puheenjohtajat ottivat viikonloppuna toisistaan selkeästi poikkeavan lähestymistavan sitoutumisessa sote-uudistuksen etenemiseen.
Pääministeri Juha Sipilä, kesk., myönsi pääministerin haastattelutunnilla, että maakuntavaalit siirtyvät kaavaillusta lokakuun lopusta, mutta pitää silti täysin selvänä, että uudistus etenee muuten hallituksen suunnitelmien mukaan.
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo sen sijaan sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että kokoomuksella ei ole syytä tukea uudistusta, jos se eduskunnassa saa sellaisen muodon, joka ei vastaa kokoomuksen tavoitteita.
Kokoomuksen tavoitteet vaarassa
Ilta-Sanomiin vuotaneen perustuslakivaliokunnan muistioluonnoksen ja muidenkin arvioiden mukaan kokoomukselle tärkeät valinnanvapauden toteutus ja kustannusten rajaus ovat kriittisen tarkastelun kohteena.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Luonnoksen mukaan erityisesti maakuntien valtiolta saama sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on riittämätön, jos sote-uudistus toteutetaan hallituksen esityksen mukaisesti. Lausuntoluonnoksen mukaan se muodostaa uhkan kansalaisten perusoikeuksien turvaamiselle, Ilta-Sanomat kertoo.
Sipilä kuittasi luonnoksessa olevan huolen turhaksi toteamalla, että kyllä valtio aina pitää kansalaisista huolen. Hän huomautti myös, että budjettikehyksiä käytetään muutenkin julkisessa hallinnossa. Ero tosin on siinä, että hallitus asettaa itselleen budjettikehykset ja voi niistä myös poiketa, mutta maakunnat joutuisivat toimimaan valtiovallan asettamissa kehyksissä.
Luonnoksen mukaan valinnanvapuden toteuttaminen hallituksen kaavailemassa aikataulussa on kyseenalaistettu.
Verotusoikeus työnnetty taustalle
Keskustelussa on jäänyt kovin vähälle huomiolle se, että edellisen eduskunnan perustuslakivaliokunta sote-uudistuksen mahdollisuuksia luetellessaan edellytti, että itsehallinnollisilla alueilla tulee olla verotusoikeus.
Valiokunta on sen jälkeen vaihtunut, mutta sen kuulemat asiantuntijat ovat ainakin osin samat.
Hallituspuolueet eivät kuitenkaan ole kovasti innostuneet maakuntien verotusoikeudesta.
Kokoomukselle tärkeää on, että sote-kustannusten kasvu ei johda verotuksen kiristymiseen. Keskustassa taas ainakin osin ajatellaan, että maakuntien välisiä eroja on helpompi tasata ikään kuin vaivihkaa suoran valtion rahoituksen kautta kuin verotuksessa. Jos maakunnilla olisi verotusoikeus, tarvittaisiin samanlainen tasausjärjestelmä kuin kuntien kesken, joka jälleen voimistaisi keskustelua maan eri osien välisestä tulonsiirrosta.
Lisäaikaa vähän vai paljon
Sekä Orpo että Sipilä ovat nyt puhuneet sen puolesta, että eduskunnan täytyy saada käsitellä lakipaketti rauhassa. Oletus ilmeisesti on, että kysymys on päivistä eikä viikoista, mutta toisinkin voi käydä. Kokoomus on ilmeisesti valmis käyttämään enemmänkin aikaa, jos sen avulla pystyy vaikuttamaan siihen, että paketti tulee ulos puolueelle kelpaavassa muodossa. Keskustalle tilanne on sikäli helpompi, että sille tärkeät 18 maakuntaa eivät ole vaarassa, vaikka uudistusta muuten muokattaisiinkin.
Saattaa olla, että kansanedustajat pääsevät sittenkin lomalle ennen kuin uudistus on saatu valmiiksi.
Vaalisuma näkyy
Aikataulutukseen liittyy paljon ongelmia. Toisaalta kuntavaalit pitäisi järjestää niin aikaisin, että maakuntien käynnistäminen tapahtuu demokraattisesti valittujen elinten ohjauksessa. Vaalien lykkääminen ensi vuoden puolelle tiivistäisi kevään vaalisumaa. Huhtikuussa on eduskuntavaalit ja toukokuussa eurovaalit. Kuntavaalien yhdistäminen eduskuntavaaleihin jakaa käsityksiä.
Vaalien läheisyys vaikuttaa toisellakin tavalla. Eduskuntavaaleissa ainakin pääkaupunkiseudun kansanedustajat saavat oletettavasti vastata toisenkin kerran siihen, ajoivatko oman alueensa vain jonkin muun tahon etua sote- ja maakuntauudistuksesta päätettäessä.
Erityisesti tilanne on mielenkiintoinen kokoomuksen helsinkiläiselle Wille Rydmanille, joka Helsingin kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa äänesti uudistusta vastaan. Jos hän eduskunnassa äänestäkin puolesta, asetelma tarjoa kilpailijoille niin omassa kuin muissakin puolueessa mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Tosin keskustankin kentällä kansanedustajilta vielä varmaan kysellään, kenen asialla kukin on ollut. Aika moni keskustavetoinen kunta on ulkoistanut palvelujaan pelätessään, että uudistus vie sen alueelta niin palvelut kuin alan työpaikatkin.
Lue myös:
Analyysi: Soten pohja yhä hatarampi; perustelut murenevat, aikataulu pettää
