Valinnanvapauslaissa edelleen runsaasti korjattavaa - Perustuslakivaliokunta: valinnanvapaus vaiheistettava
Perustuslakivaliokunta oli lausunnossaan valinnanvapaudesta yksmielinen. Kuvassa valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie ja jäsenet Maria Guzenina ja Ilkka Kantola.(Arkistokuva: Hanne Kosonen / Eduskunta)
Eduskunnan perustuslakivaliokunta löysi soten valinnanvapauden lakiesityksestä edelleen vakavia perustuslaillisia ongelmia ja useita korjattavia säännöksiä, kertoi valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie, vas., valiokunnan tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Tämän vuoksi lausunnossa on useita ponsiesityksiä, jotka tarkoittavat että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tehtävä nämä muutokset, Lapintie sanoi.
Valiokunnan odotettu lausunto valinnanvapaudesta valmistui perjantaina iltapäivällä. Lapintien mukaan muutosehdotukset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne voidaan tehdä lakiesitykseen eduskunnassa. Seuraavaksi lausunto annetaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, josta täsmennetty estys palautuu uudestaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.
– Keskeiset ongelmat liittyvät valinnanvapauden aikatauluun ja maakuntien sote-palveuiden rahoitukseen, Lapintie kertoi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ongelmia liittyy myös muun muassa suoran valinnan palveluihin, asiakassuunnitelmaan, kielellisiin oikeuksiin ja pilotointia koskevaan sääntelyyn.
Lisäksi sote-valiokuntaa suositetaan selvittämään talvella paljon keskustelua herättänyt lakiesityksen suhde EU:n kilpailuoikeussäännöksiin.
Vaiheistus tarpeen
Valiokunnan mukaan aikataulu on edelleen liian tiukka ja voi johtaa jopa potilasturvallisuuden vaarantumiseen.
– Uudistusta on vaiheistettava alueittain ja palveluittain. Siirtymäkautta on pidennettävä, Lapintie kertoi lausunnon sisällöstä.
”Valinnanvapauslain siirtymäkauden olennainen pidentäminen on valtiosääntöoikeudelliselta kannalta välttämätön tapa vähentää uudistukseen liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Sama koskee uudistuksen toteuttamisaikataulun vaiheistamista palvelu- ja alueperusteisesti”, lausunnon johtopäätöksissä todetaan.
Valiokunnan mukaan niissä maakunnissa, joissa valmius valinnanvapausjärjestelmän käyttöönottoon on jo, järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön ennen siirtymäkauden päättymistä.
”Uudessa valinnanvapauslakiehdotuksessa ei ole otettu riittävästi huomioon perustuslakivaliokunnan vaiheistamista koskevia muutosvaatimuksia. Hallituksen esityksessä vaiheistaminen tarkoittaa lyhyitä siirtymäaikoja. Eräiden palveluiden käyttöönoton riippuminen maakunnan päätöksestä voi tarkoittaa tosin myös alueellista vaiheistamista ja siirtymäaikojen eriyttäminen eri palvelujen suhteen voidaan ymmärtää myös asialliseksi vaiheistamiseksi. Näissäkin suhteissa tehdyt muutokset ovat perustuslakivaliokunnan mielestä kuitenkin edelleen riittämättömiä”, lausunnossa todetaan ja viitataan edellisestä esityksestä viime kesänä annettuun lausuntoon.
Perustuslakivaliokunnan mielestä siirtymäkauden olennainen pidentäminen on valtiosääntöoikeudelliselta kannalta välttämätön tapa vähentää uudistukseen liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä.
”Sama koskee uudistuksen toteuttamisaikataulun vaiheistamista palvelu- ja alueperusteisesti, mikä voidaan valiokunnan mielestä toteuttaa jäljempänä esitetyllä tavalla. Vain näin voidaan varmistaa julkisen vallan velvollisuus turvata jokaiselle yhdenvertaisesti riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä. Tällaisten muutosten tekeminen valinnanvapauslakiehdotukseen on edellytys sille, että 1. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, lausunnossa sanotaan.
Rahoituksessa pureksittavaa
Maakuntien asema sote-palvelujen rahoittajana herätti spekulaatiota ja kysymyksiä jo perustuslakivaliokunnan pohtiessa lausuntoaan. Lausunnon mukaan maakuntien rahoituslain sääntelyä on muutettava siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen.
Tämä merkitsee lausunnon mukaan myös sitä, ettei laajamittainen tehtävien siirto yksityisille ole yhteensopiva perustuslain 124 §:n tarkoituksenmukaisuusvaatimuksen kannalta ennen kuin uudistuksen voimaantuloa ja rahoitusta koskevaa sääntelyä muutetaan.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Wille Rydman, kok., muistutti, että maakunnille ei tule ”avointa piikkiä” rahoitukseen.
– Valtiolla vastuu ja myös mahdollisuudet vaikuttaa rahoituksen sisältöön ja laatuun. Kuitenkin perustuslakivaliokunta edellyttää että misään tilanteessa rahoitus ei saa muodostua esteeksi perus ja ihmisoikeuksien toteutumiselle, Rydman sanoi.
Pilotointisäännöksiä täsmennettävä
Perustuslakivaliokunta edellyttää myös täsmennyksiä valinnanvapauden pilotoinnin säännöksiin. Valinnanvapauden pilotointi on jo ollut käynnissä useilla paikkakunnilla, ja vastikään sosiaali- ja terveysministeriö valitsi toimijat uusiin pilotteihin, joiden oli määrä käynnistyä heinäkuussa sillä oletuksella että valinnanvapauslaki on tuolloin hyväksytty.
Valiokunnan mukaan piltointisääntelyä on täsmennettävä siten, että siitä käyvät ilmi pilotointiin osallistuvat alueet tai kriteerit, joilla alueet pilotointiin valitaan.
”Valiokunnan mielestä alueista säätämisen perusteet tai valinnassa käytettävät kriteerit voivat sisältää muun muassa vaatimuksen alueella toteutettavan pilotoinnin merkityksestä 93 ja 94 §:ssä säädettyjen tiedollisten tavoitteiden, erityisesti kokemusten hyödynnettävyyden kannalta. Sääntelyä on lisäksi täsmennettävä siten, että siitä käy ilmi sen henkilöllinen soveltamisala. Mikäli tarkoituksena on, että jokainen pilotointiin osallistuvalla alueella kuluu pilotoinnin piiriin, tulee myös tämän ilmetä selkeästi pilotointia koskevista säännöksistä. Pilotoinnin alueellista ja henkilöllistä alaa koskevan täydennyksen tekeminen on edellytyksenä 1. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä”, lausunnossa todetaan.
Jatkotyön oltava huolellista
Valiokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli, kesk., muistutti, että lausuntoon sisältyvien ponsien määrä ei kerro kaikkea, sillä ponnet ovat eri tasoisia ja osin lähinnä teknisiä.
– Tämä muodostaa rakenteellisen pohjan jatkotyölle, Tölli sanoi lausunnosta.
– Muutokset ovat toteutettavissa.
Jatkotyön aikataululle Lapintie tai muut valiokunnan jäsenet eivät asettaneet täsmällisiä raameja. Ensisijaista on tehdä huolellista työtä jatkovalmistelussa, kaikki muistuttivat.
– Tässä vaiheessa on aivan liian ennenaikaista puhua maakuntavaaleista, Anna-Maja Henriksson, r., sanoi.
Lapintien mukaan jatkotyössä erityisen haastavia asioita ovat tietosuoja, pohdinta EU-notifikaatiosta ja rahoituksen ratkaiseminen, sekä aikataulutakarajan laittaminen ja kriteerien muodostaminen sille, milloin maakunta voi aloittaa jo ennen takarajaa.
– Se on syytä tehdä huolellisesti, koska en usko että kukaan perustuslakivaliokunnan jäsen haluaisi keskeneräistä työtä pöydälleen, Lapintie sanoi.
Perustuslakivaliokunnan päätösesitys:
”Perustuslakivaliokunta esittää,
että laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunnan sen
– asiakassuunnitelman sitovuudesta ja siihen liittyvistä oikeusturvakeinosta,
– arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn täydentämisestä,
– asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottamisesta alihankintana,
– 18 §:n 2 momentin suoran valinnan palvelujen alaa koskevasta sääntelystä,
– 24 §:n 6 momentin asiakassetelin arvon määräytymistä koskevasta sääntelystä,
– 27 ja 28 §:n henkilökohtaisen budjetin piiriin kuuluvia palveluita koskevasta sääntelystä,
– 30 §:n henkilökohtaisen budjetin suuruutta koskevasta sääntelystä,
– 41 §:n palvelujen kieltä koskevasta sääntelystä,
– 54 §:n alihankintaa koskevasta sääntelystä,
– 55 §:n 2 momentin asetuksenantovaltuudesta,
– 60, 65, 76, 77, 79 ja 80 §:n henkilötietojen käsittelyä koskevasta sääntelystä ja – 12 luvun voimaantuloa ja palveluiden pilotointia koskevasta sääntelystä tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon ja
hallituksen esitystä koskeva sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos saatetaan uudelleen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi ja
että laki maakuntien rahoituksesta (HE 15/2017 vp, HE 57/2017 vp ja HE 15/2018 vp) voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunnan sen
– 1 §:n sääntelystä rahoituksesta poikkeamisesta valtion talousarviossa,
– 3 §:n sääntelystä maakuntien rahoitusosuuksien määrittämisestä asetuksessa ja
– 6, 7 ja 8 §:n sääntelystä maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoituksesta tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon ja hallituksen esitystä koskeva sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos saatetaan uudelleen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.”
Miten valinnanvapauslaissa turvataan pitkien välimatkojen ja harvaan asuttujen kuntien lähipalvelut?