Tutkijat: Kaupungistuminen ei vie väkeä harvaan asutulta maaseudulta
Kuva: Ville Miettinen
Kaupungistuminen on edennyt nopeasti Suomessa ja samalla maaseutu on menettänyt niin asukkaita kuin palveluja, mutta syvän maaseudun negatiivinen väestökehitys ei johdu kaupungistumisesta.
Näin päättelevät tutkijat Hannu Tervo ja Timo Tohmo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Ville Helminen ja Antti Rehunen Suomen ympäristökeskuksesta. He selvittivät, miten kaupungistuminen on vaikuttanut maaseudun kehitykseen Suomessa. Tutkimus toteutettiin vuosien 1990–2015 väestötietojen perusteella. Tutkijat kirjoittavat asiasta tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.
Tutkimuksessa käytettiin hyväksi kuntarajoista riippumatonta kaupunki-maaseutuluokitusta, jossa maaseutu luokittuu neljään tyyppiin: maaseudun paikalliskeskuksiin, kaupunkeja ympäröivään maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun.
Tulosten mukaan urbanisaatiota ei voida yksioikoisesti pitää maaseudun turmana. Kaupungistuminen on vaikuttanut erityisesti maaseudun paikalliskeskusten ja kaupunkeja ympäröivän maaseudun kehitykseen. Sen sijaan ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kohdalla kaupungistumisen ei todettu olevan väestökehitykseen vaikuttava tekijä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kumpikaan näistä maaseututyypeistä ei kiinnity toiminnallisesti suurempiin keskuksiin. Näissä maaseututyypeissä väestökehitys on ollut vahvasti negatiivista, mutta tulostemme mukaan kaupungistumisen eteneminen ei ole tähän ollut syynä, Hannu Tervo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori, sanoo tiedotteessa.
Vaikutukset vaihtelevat maakunnittain
Tutkimuksessa havaitut kaupungistumisen vaikutukset vaihtelevat maakuntatyypeittäin. Kaikkein kaupungistuneimmassa maakunnassa, Uudellamaalla, metropolialueen kehitys vaikuttaa negatiivisesti alueen maaseudun kehitykseen.
Vähemmän kaupungistuneiden pienten maakuntien ryhmässä vaikutukset maaseutualueiden kehitykseen ovat taas positiivisia.
Pieniin maakuntiin tutkimuksessa luettiin Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu. Keskisuurten maakuntien ryhmässä yhteyksiä ei löydetty.
– Kaupungistuminen levittää siis sekä valoa että varjoa reuna-alueille. Näyttäisi siltä, että leviämisvaikutukset vallitsevat vähiten kaupungistuneissa maakunnissa, ja supistumisvaikutukset pisimmälle kaupungistuneissa maakunnissa, Hannu Tervo sanoo.
Kun tutkimuksessa tarkasteltiin kaupunki- ja maaseutualueiden kehitystä maakuntatasolla, nähtiin kaupungistumisen ja väestökehityksen välillä kuitenkin positiivinen yhteys, mikä kertoo kaupungistumisen merkityksestä myös ympäröivien alueiden kannalta.
– Jos maakunnan kaupungit eivät pärjää, ei pärjää maakuntakaan, kiteyttää Tervo.
