Kuntaliitosten taloudellista porkkanaa halutaan pidentää
Kuntaliitostan määrä on laskenut kuluvan vuosikymmenen edetessä selvästi. (Kuva: Pixabay)
Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esityksen kuntarakennelain muutoksesta, joka vahvistaisi kuntien yhdistymisen myötä syntyvän uuden kunnan taloutta.
Esityksessä ehdotetaan, että kuntarakennelakiin lisätään säännökset kunnalle myönnettävästä harkinnanvaraisesta yhdistymisavustuksesta, jonka on tarkoitus ollla merkittävästi korkeampi kuin käytössä tähän asti ollut. Muutos jatkaisi avustusten saamisen mahdollisuutta. Nykylainsäädäntö ei mahdollista avustuksen saamista vuoden 2017 jälkeen tapahtuviin liitoksiin.
Avustusta myönnettäisiin kuntien yhdistymisen myötä muodostuvalle uudelle kunnalle, jos jokin yhdistyvistä kunnista on vaikeassa taloudellisessa asemassa.
VM:n mukaan uuden avustuksen tarkoituksena on parantaa edellytyksiä kuntien vapaaehtoiseen yhdistymiseen niissä tilanteissa, joissa liitoksessa on mukana niin kutsuttu kriisikunta tai kunta, jonka talous on kriisiytymässä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Avustuksen määrä olisi valtioneuvoston harkinnassa ja sidoksissa vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan uudelle kunnalle aiheuttamiin taloudellisiin vastuisiin.
Nykymuotoisena yhdistymisavustusta on maksettu kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle on maksettavan mukana olevien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän perusteella. Lisäksi on maksettu yhdistymisavustuksen lisäosaa, jos kuntaliitoksessa oli mukana erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunta. Lisäosa on ollut 150 euroa laissa määritellyn edellytyksen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden.
Yhdistymisavustusten rahoitukseen on varattu vuosina 2012-2015 ja 2016-2019 kumpanakin yhteensä 200 miljoonaa euroa.
Uuden avustuksen tarkoituksena on parantaa edellytyksiä kuntien vapaaehtoisiin yhdistymiseen niissä tilanteissa, joissa liitoksessa on mukana nk. kriisikunta tai kunta, jonka taloudelliset tunnusluvut lähenevät kriisikunnan raja-arvoja ja kunnan taloudellista asemaa voitaisiin näin ollen pitää vaikeana.
Uusi avustus toisaalta lisäisi valtion harkintavaltaa ja toisaalta lieventäisi avustuksen saamisen edellytyksiä.
Kolme edellytystä uuteen avustukseen
Esityksen mukaan avustusta voitaisiin myöntää kriisikuntamenettelyn edellytyksen täyttävälle kunnalle. Kunnan ei kuitenkaan tarvitisisi olla joutunut arviointimenettelyyn.
Toinen mahdollinen avustuksen myöntämisen peruste olisi se, että yhdistymiseen osallistuvan kunnan asukasta kohden laskettu alijäämä kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä olisi vähintään 500 euroa.
Kolmas vaihtoehto avustuksen myöntämiseen olisi se, että yhdistymiseen osallistuvan kunnan talouden tunnusluvut kuntakonserni mukaan luettuna olisivat viimeisessä tilinpäätöksessä täyttäneet kuntalain 118 §:n 3 momentin mukaisista raja-arvoista vähintään kolme.
Raja-arvoja ovat:
Ehdotuksen mukaan harkinnanvarainen yhdistymisavustus vähennettäisiin kunnan valtionosuuksista. Valtionosuuden vähennys olisi kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri.
Vuosien 2019-2022 julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy 10 miljoonan euron suuruinen kriisikuntien yhdistymisavustusmääräraha.
Esityksen taloudellisten vaikutusten arvion mukaan määräraha mahdollistaisi kahden tai kolmen talousvaikeuksista kärsivän kunnan yhdistymisen tukemisen vuosittain.
”Kuntien yhdistymisen tuloksena syntyvän uuden kunnan näkökulmasta esitettävää avustusta voidaan pitää merkittävänä ja se vastaisi huomattavasti aiempaa paremmin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan uudelle kunnalle aiheuttamiin taloudellisiin vastuisiin”, esityksessä arvioidaan.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja myöhemmin kuntarakenneuudistuksen myötä kuntien yhdistymisten määrä on 2000-luvulla lisääntynyt merkittävästi edeltäneisiin vuosikymmeniin verrattuna. Vuosina 2007-2017 on toteutettu yhteensä 77 kuntaliitosta. Liitosten määrä on vaihdellut vuosittain huomattavasti. Vuoden 2009 alusta tuli voimaan 32 liitosta ja vuoden 2013 alusta 11 liitosta. Liitosten määrä on kuitenkin viime vuosina vähentynyt. Vuoden 2015 alusta toteutui kolme kuntaliitosta, vuoden 2016 alusta neljä kuntaliitosta ja vuoden 2017 alusta vain kaksi kuntaliitosta. Vuoden 2018 alusta ei toteutunut yhtään kuntaliitosta.
Lausuntoaika lakiesityksestä päättyy 14. syyskuuta. Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2019 alussa.
