Tilastot kertovat kuntakentän hajanaisuudesta

Suomen kuntakentän hajanaisuus selviää konkreettisesti lukuina Tilastokeskuksen Kuntakatsaus 2018 -julkaisusta.

Asukasluvun kasvu keskittyy suurten kaupunkien aluille. Niissä kasvua oli vuodesta 2012 keskimäärin 6,3 prosenttia. Koko maassa väestön kasvu oli viime vuonna 0,2 prosenttia.

Suomen kuntien kesimääräinen asukasluku oli vuodenvaihteessa runsaat 17 700. Mediaanikoko oli 6 146, mikä tarkoittaa, että puolessa kuntia oli asukkaita oli sitä vähemmän.

Yli 100 000 asukkaan kuntia oli yhdeksän, alle tuhannen asukkaan kuntia 14. Kuntalaissa annetaan mahdollisuus erilaisille kunnille järjestää hallintoaan eri tavoin. Hallituksen sote- ja maakuntalakipaketissa kuntien eroja ei ole otettu huomioon.

Tämä ja paljon muuta kunta- ja aluetason päätöksentekoon liittyvää tietoa on koottu Tilastokeskuksen katsaukseen. Tilastokeskus markkinoi sitä aluetiedon käsikirjana päättäjille ja alueellisille toimijoille.

Katsaus kokoaa keskeisimmät kunnittaiset ja maakunnittaiset tilastotiedot teemoittain, jolloin alueittaiset erot on Tilastokeskuksen oman arvion mukaan helppo havaita yhdellä silmäyksellä. Katsauksen teemoja ovat muun muassa julkinen talous, koulutus, sosiaaliturva, työmarkkinat ja yritykset.

Katsauksessa on verrattu vanhojen asuntojen keskimääräisiä neliöhintoja eräissä kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla asuntoneliö maksoi viime vuonna 4 041 euroa ja pääkaupunkiseudulla keskimäärin 3 550 euroa. Helsingin jälkeen kalleimmat asunnot on Espoossa ja Kauniaisissa, joissa molemmissa neliöhinta oli yli 3 000 euroa.

Niiden jälkeen listalla ovat Vantaa, Porvoo, Järvenpää, Tampere ja Kerava.

Kouvolassa vanhan asunnon neliöhinta oli 1 125 euroa, Kotkassa 1 189 ja Kajaanissa 1 293 euroa. Koko maan keskiarvo oli 2 044 euroa neliöltä.

Kainuussa vanhimmat asunnot

Uusien asuntojen osuus asuntokannasta oli suurin Ahvenanmaalla, 11.9 prosenttia, ja pienin Kainuussa, 3,2 prosenttia. Uusiksi katsottiin asunnot, jotka on rakennettu 2010 tai myöhemmin.

Yli kymmenen prosenttia osuus oli myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Alle viiden prosentin osuus oli myös Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Satakunnassa. Koko maassa uusien asuntojen osuus asuntokannasta oli 8,4 prosenttia.

Yli puolet asuntokunnista asui pientaloissa kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Etelä-Pohjanmaa oli pientalovaltaisin: runsaat 80 prosenttia asuntokunnista asui siellä pientaloissa.

Kesämökkejä oli 65 kunnassa enemmän kuin vakituisesti asuttuja asuntoja. Mökkivaltaisin kunta oli Kustavi. Yhteensä Suomessa oli 507 200 kesämökkiä.

Neljä velatonta kuntaa

Velattomia kuntia oli neljä: Kauniainen, Enonkoski, Jomala ja Karvia. Samat kunnat olivat aiemminkin velattomia. Keskimäärin kunnilla oli velkaa 2 933 euroa asukasta kohti vuonna 2016. Maakunnittain lainakanta asukasta kohti oli suurin Keski-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä, matalin Ahvenanmaalla.

2016 lopussa työllisten lukumäärä oli kasvanut edellisvuodesta 146 kunnassa. Ääripäitä työllisten määrän kehityksessä edustivat Kökar, jossa työllisten määrä kasvoi 8,9 prosenttia, ja Rautjärvi, jossa määrä väheni 8,8 prosenttia.

Työllisistä yrittäjiä oli joka kymmenes. Alle 2 000 asukkaan kunnissa yrittäjiä oli 21 prosenttia työllisistä. Etelä-Pohjanmaalla osuus oli 15 prosenttia.  Kunnista yrittäjävaltaisin oli Lestijärvi ja suhteellisesti vähiten yrittäjiä oli Kemissä ja Vaasassa.

Limingassa suurimmat pellot

Aloittaneiden yritysten määrä oli suurempi kuin lopettaneiden kaikissa muissa maakunnissa paitsi Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

Suurimmat viljellyt peltotilat oli Limingassa Pohjois-Pohjanmaalla. Maatilayritysten peltojen keskikoko oli 82 hehtaaria. Pienimmät pellot oli Utsjoen ja Savukosken tiloilla, molemmissa keskimäärin alle 16 hehtaaria.

Edit: Jutun otsikkoa ja alkua muutettu 4.7. klo 7.37