Kunnat panostavat mökkiläisten viihtyvyyteen ja haluavat vieraidenkin viihtyvän

Miten mökkiläiset pidetään tyytyväisinä ja miten omille kulmille houkutellaan vierailijoita? Liperissä, Pieksämäellä ja Puumalassa on omat keinonsa.

Liperissä Pohjois-Karjalassa on noin 12 000 asukasta ja vajaat 3 000 vapaa-ajan asuntoa. Kolmen taajaman kunnan pinta-alasta kolmasosa on vettä, ja taajamat ovat rakentuneet vesistöjen ympärille. Joensuu on lähellä, ja moni muuttaa mökilleen jo keväällä ja käy sieltä töissä.

– Vapaa-ajan asunnolla ollaan yhä pidempään, ja moni muuttaa takaisin kaupunkiin vasta lokakuun lopulla, kertoo kunnanjohtaja Hannele Mikkanen.

Mökkiläiset ovat Liperille tärkeitä, ja kunnassa on järjestelmällisesti tehty töitä heidän viihtymisekseen. Tuoreimpia isoja hankkeita on ollut muun muassa langattoman verkon laajentaminen. Nykymökkiläinen kun kantaa vaikka saunavetensä järvestä, mutta ilman nettiä ei tule toimeen. Se on välttämätön, kun mökillä pidetään etäpäiviä. Tai jos tarkoitus on saada teinit mukaan mökille.

Liperissä on huolehdittu myös siitä, että mökkiin saa vedettyä sähköt, oli sitten missä kunnan kolkassa tahansa. Myös vesihuolto toimii lähes koko kunnan alueella.

– Seuraavaksi on tarkoitus kiinnittää huomio tiestöön. Hyvät yhteydet auttavat säilyttämään elämää kylillä.

Mikkanen aloitti kunnanjohtajana 2003 ja alkoi jo tuolloin pohtia, kuinka mökkiläisten ääni saataisiin paremmin kuuluville. Heidän palvelujaan pääsee kehittämään parhaiten, kun tiedetään, mitä he toivovat.

Kuntaan synnytettiin mökkiläistoimikunta, johon vapaa-ajan asukkaat asettuivat ehdolle. Toimikunta valittiin vaaleilla eri järvialueilta, ja kun joku valituista haluaa pois toimikunnasta, hän etsii omalta järvialueelta tilalleen uuden jäsenen.

Mökkiläiset ovat mukana kunnan strategiatyössä, ja yhdessä työstettiin vapaa-ajan asumisen tavoiteohjelma. Mökkiläisiä houkutellaan mukaan myös taajamailtoihin, joissa mietitään eri alueiden kehittämistä.

Liperin mökkiläisillä on myös oma aktiivinen Facebook-ryhmänsä, joka perustettiin alkuvuodesta ja jossa on jo yli 200 jäsentä.

– Markkinointi ja viestintä ovat yhä tärkeämmässä roolissa. Meillä on paljon hyviä asioita, joita haluamme yhä paremmin näkyväksi, Mikkanen kertoo.

Mökkikuntien top 15:

Luontokohde Pieksämäellä

Pieksämäki Etelä-Savossa on noin 18 000 asukkaan kaupunki, jossa on 4 000 vapaa-ajan asuntoa.

Pieksämäki houkuttelee aktiivisia kesävieraita uudella Vedenjakaja-reitistöllään. Vedenjakaja-nimi tulee siitä, että alueen vedet laskevat kolmeen eri vesistöön. Retkeilyreitistöllä on pituutta kaikkiaan 75 kilometriä, joista 40 kilometriä soveltuu maastopyöräilyyn ja 35 kilometriä patikointiin.

– Uudet reitit ovat paikallista hyvinvointipolitiikkaa, mutta alusta asti otimme matkailun näkökulman huomioon, kertoo liikuntapalvelupäällikkö Antti Nousiainen.

Reitit haluttiin rakentaa huolellisesti ja niin laadukkaasti, että Pieksämäkeä voidaan markkinoida kansainvälisenä luontomatkailukohteena.

Opasteet suunniteltiin yksityiskohtaisesti. Puisia kilpiä ei kelpuutettu, vaan opasteet tilattiin liikennemerkkejä valmistavalta yritykseltä. Esimerkiksi isot opastaulut ovat leveydeltään nelimetrisiä ja opasteviitat ruostumattomia, uv-suojattuja ja heijastavia.

– Reittien varrella on yli 400 viittaa ja 600 merkkikeppiä. Opasteita ei voi olla liikaa, Nousiainen kertoo.

Reittien pohjatöitä varten ajettiin kymmeniä kuormalavallisia soraa ja haketta. Pitkospuita on useita kilometrejä.

– Reitistöllä on vain vähän perinteisiä kinttupolkuja, pääosin reitit kulkevat hyväkulkuisia leveitä baanoja pitkin, Nousiainen korostaa.

Levähdyspaikoissa ei ole kulahtaneita laavuja vaan huolella tehtyjä rakennuksia.

– Erotumme muista suunnittelun huolellisuudessa. Käytimme kymmeniä asiantuntijoita, ja ensimmäiset kaksi vuotta menivät valmisteluissa. Tarkoitus on, että reitit ovat vetovoimaisia myös tulevaisuudessa.

Pääosassa on luonto, jonka hiljaisuus ja kesäinen valoisuus on tehnyt etenkin ulkomaalaisiin vaikutuksen. Käsikäyttöinen lossikaan ei ole kovin monelle entuudestaan tuttu.

Retkeilijät pääsevät tutustumaan harjumaisemaan, karun kuivaan kangasmetsään sekä pitkospuumatkalla aukeaan suohon. Reitistö laajenee syksyn aikana, kun Naarajoen melontareitti tulee osaksi reitistöä. Lisäksi paikallinen yrittäjä rakentaa erillishankkeena esteettömän reitin kahvilalle, jossa pääsee kalastamaan.

Seuraavaksi alkaa reitin varren sisältöjen tuotanto. Digipisteissä on tarjolla paikallisia tarinoita, historiaa, anekdootteja, geologiaa ja luontotietoutta. Tarkoitus on saada paikalliset yrittäjät tarjoamaan erilaisia palveluja, kuten opastusta ja välinevuokrausta.

Kun tiedot reiteistä viime elokuussa julkistettiin, Nousiaisen puhelin alkoi soida. Kotimaan matkailijat löysivät Pieksämäelle nopeasti, mutta myös ulkomailla on herännyt kiinnostus. Kävijälaskurit ovat kertoneet, että retkeilijöitä on ollut parhaimmillaan tuhat päivässä.

Kansainvälinen markkinointi alkaa varsinaisesti, kun reitistön palvelut saadaan valmiiksi.

Vierailijoita halutaan Pieksämäelle lisää, ja Nousiainen kollegoineen kiersi keväällä ahkerasti matkailu-, vapaa-aika- ja urheilumessuja.

Mökkejä enemmän kuin asuntoja:

Todellinen mökkikunta

Etelä-Savossa sijaitsee myös Puumala, jossa on kesäaikaan enemmän mökkiläisiä kuin asukkaita. Mökkiläisiä on yli 10 000 ja asukkaita 2 200. Tämä tarkoittaa kunnantalolla esimerkiksi sitä, että lomat pidetään vasta syksymmällä, vilkkaimman kesäkauden jälkeen. Mökkiläiset ovat ahkeria rakentajia ja kyselevät virkamiehiltä muun muassa rakennusluvista.

Myöhäisiin lomanpitäjiin kuuluu myös Puumalan markkinointipäällikkö Tuula Vainikka.

– Vapaa-ajan asukkaat ja kesävieraat ovat meille tärkeitä, ja otamme heidät huomioon tapahtumatarjonnassa. Kenenkään ei tarvitse pitkästyä mökillä, Vainikka kertoo.

Tarjolla on vaikka kirkkokahveja tai mökkiläisten höyrylaivaristeily. Mökkiläiset saavat helposti tietoa verkosta, sillä heille koottu tietopaketti aukeaa heti kunnan etusivulta.

Aktiviteettien järjestämiseen on houkuteltu mukaan yrittäjät ja yhdistykset. Tietoa on verkossa, ja paikallinen Puumala-lehti julkaisi toukokuun loppupuolella mökkiläisnumeron kesän tapahtumakalentereineen.

Yrittäjille lähetetään joka viikko tietoa tapahtumista, jotta he tietävät varautua liikkeellä oleviin. Tapahtumista ilmoitetaan myös Puumalan Facebook-sivuilla.

Satunnaisia matkailijoita houkutellaan Puumalaan aktiivisella markkinoinnilla. Puumalassa on noin kaksisataa yrittäjää, mikä on pieneksi kunnaksi paljon. Vainikka korostaa, että palvelusektori on voimissaan ja tämän annetaan näkyä myös markkinoinnissa.

Matkailumainoksissa pääosissa ovat luonto saarineen. Niitä pääsee ihailemaan vaikka uudella saaristoreitillä, patikoimalla tai veneilemällä.

TEKSTI: KIRSI RIIPINEN

Juttu on julkaistu Kuntalehdessä 7/2018.