Kokeilukulttuurin vahvistaminen on yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Valtioneuvoston sivuilla todetaan, että ”ei ole haastetta, jota ei kokeillen voisi lähteä selvittämään”. Kokeilukulttuurin ideana on nimensä mukaisesti testata uusia toimintatapoja ja hankkia kokemuksia. Voisi myös ajatella, että tavoitteena on vakiinnuttaa hyvät käytännöt ja oppia epäonnistumisista.

Kokeilukulttuurin rinnalla meille on jalkautumassa uusi ammattiryhmä, kokemusasiantuntijat, joita käytetään palvelusuunnittelun ja päätöksenteon tukena. Kokemusasiantuntija tuo ammattilaisen työpöydälle sen hiljaisen tiedon, mikä usein jää varjoon, kun esimerkiksi pitkäaikaissairaan tai päihdeongelmaisen ääntä ei saada kuuluville.

                  *         *         *

Hallituksen käynnistämät alueelliset työllisyyskokeilut ovat olleet menestys etenkin Pirkanmaalla, jossa ne ovat onnistuneet tavoittamaan myös kaikkein vaikeimmin työllistyvät, niin kutsutun ”kovan ytimen”. Ajattelutapaa muutettiin niin, että koko kunta toimii alustana ja kaikki resurssit aina oppilaitoksista sosiaalihuoltoon ovat käytettävissä, kun on tarve tukea vaikkapa kokonaisia perheitä. Se onnistui: työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien määrä tuplaantui. Perinteiset virastokohtaiset siilot onnistuttiin murtamaan asiakaslähtöisesti. Kunta osoittautuikin ketteräksi ja tulokselliseksi toimijaksi, kunhan toimivaltuuksia vähän avattiin ja annettiin vapaus kokeilla.

Lukuisista toiveista, vaatimuksista ja puoluerajat ylittävästä kannatuksesta riippumatta työllisyyskokeilut lopetetaan, vaikka niiden jatkaminen olisi suhteellisen pieni lakitekninen vaiva. Työ- ja elinkeinoministeriö suunnittelee kasvupalvelupilotteja, joissa kunnilla ei tule olemaan vastaavaa toimivaltaa. Jo tehtyjen kokeilujen onnistumisia on vaikea ottaa näissä uusissa allianssimalleissa käyttöön, osin tulevan maakuntamallin takia. Miksi alueelliset työllisyyskokeilut ylipäätään aloitettiin, jos oli jo tiedossa, että määräajan jälkeen niillä ei ole tulevaisuutta?

                  *         *         *

Rajojen yli hyppääminen ja näkökulmien vaihtaminen tekee hyvää. Kokemusasiantuntijat ovat työllistyneet kunnissa etenkin sote-puolelle, ja palaute on pääosin hyvää. Kokemusten jakaminen avaa silmiä molemmin puolin johtaen järkevämpien palveluiden kehittämiseen. Kun aiemmin normiviidakkoa pyörittänyt viranhaltija ryhtyykin päätoimiseksi yrittäjäksi, päätöksenteon monimutkaisuus, hitaus tai joskus jopa älyttömyys tulee uudella tavalla näkyväksi. Kokeilukulttuurin ja kokemusasiantuntijuuden yhdistäminen tarjoaa kaikki onnistumisen edellytykset.

Politiikka ja sen moninaiset intressit ovat ristiriidassa ennakkoluulottoman kokeilutoiminnan kanssa. Hallituksen viesti tuntuukin olevan, että kokeilla voi, mutta toteutukseen se ei välttämättä vaikuta.

P.S. Kunnille on juuri avattu uudenlainen kilpailu ja ideakiihdyttämö Klash, jossa etsitään ratkaisuja ja toimintamalleja kuntien esittämiin ongelmiin. Tavoitteena on koko kuntaperheen voimin kokeilla ja ottaa käyttöön parhaat innovaatiot, kaikkiin halukkaisiin kuntiin ja kaupunkeihin. Tulkaa mukaan! Lisätietoa: klash.fi.

Marja Honkakorpi, päätoimittaja

Kirjoitus on Kuntalehden 8/2018 pääkirjoitus

Luitko jo?