Terveydenhuollon tietojärjestelmät kehittyneet hitaasti - käyttäjät halutaan paremmin mukaan
Kuva: Pixabay
Lääkärit ja sairaanhoitajat antavat käytössään oleville tietojärjestelmille arvosanaksi noin 7.
Potilas- ja asiakastietojärjestelmien toimivuus paranee, mutta hitaasti, selviää uudesta tutkimuksesta. Siinä myös selvisi, että osallistuminen kehitystyöhön ja tyytyväisyys korreloivat. Lääkäriliitossa nähdään, että järjestelmien käyttäjät pitää saada nykyistä paremmin mukaan kehitystyöhön.
Toimivuus on lääkärien mielestä parantunut hieman viime vuosina, mutta kehitettävää on vielä paljon.
Lääkärit antoivat käyttämälleen tietojärjestelmälle kouluarvosanaksi hieman alle 7. Arvosanoissa on eroja sairaanhoitopiirien välillä. Korkeimmat arvosanat järjestelmät saivat Itä-Savossa, matalimmat Satakunnassa ja Lapissa.
Tutkimus perustuu viime vuonna tehtyyn kyselyyn. Lääkärit kokivat potilastietojärjestelmät aiempaa hieman helppokäyttöisemmiksi. Lisäksi tarvittavat potilastiedot löytyivät aiempaa helpommin. Sen sijaan järjestelmien luotettavuus ei parantunut lainkaan vuodesta 2014, jolloin lääkäreille tehtiin edellinen kysely.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sairaanhoitajat samaa mieltä
Uudessa tutkimuksessa olivat mukana myös sairaanhoitajat, joiden näkemykset tietojärjestelmistä olivat hyvin samansuuntaisia kuin lääkärien. Sairaanhoitajien antamakouluarvosana tietojärjestelmille oli niin ikään hieman alle 7.
– Tutkimukset organisaatioille ja ammattilaisille kertovat, että potilas- ja asiakastietojärjestelmien toiminnallisuudet ja niiden helppokäyttöisyys kehittyvät hitaasti. Alueelliset erot voivat johtua paitsi siitä, että eri alueilla käytetään osin eri järjestelmiä, myös eri alueiden erilaisista tavoista ottaa ammattilaisia mukaan kehitystyöhön. Tämä vaatii lisäselvitystä, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Hannele Hyppönen.
Kyselystä päätellen ammattilaiset osallistuvat tietojärjestelmien kehittämiseen vielä varsin vähän. Noin puolet lääkäreistä ja sairaanhoitajista ilmoitti osallistuneensa kehitystyöhön ainakin jonkin verran.
Osallistuminen ja tyytyväisyys korreloivat
Aktiivisimmin lääkärit ja sairaanhoitajat olivat mukana Itä-Savossa, jossa molemmat ammattiryhmät antoivat järjestelmille myös parhaat kouluarvosanat.
– Tulokset ovat rohkaisevia, mutta järjestelmien loppukäyttäjät on saatava vielä paremmin mukaan kehitystyöhön. Työtä tukevat järjestelmät syntyvät vain tiiviissä vuoropuhelussa loppukäyttäjien ja järjestelmätoimittajien välillä, sanoo Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä.
Tulokset ovat osa STM:n rahoittamaa ja THL:n johtamaa STePS 2.0 -hanketta. Lääkäreille ja sairaanhoitajille suunnattuun kyselyyn vastasi 4 018 lääkäriä ja 3 607 sairaanhoitajaa keväällä 2017. THL teki kyselyt yhteistyössä Lääkäriliiton, Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston, Sairaanhoitajaliiton ja Tehyn kanssa.
SPePS 2.0 -hankkeessa on selvitetty, miten sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan strategian tavoitteet ovat toteutuneet. STM julkaisi strategian vuoden 2015 alussa.
