Selvityshenkilöt: Vammaisten ihmisten voitava käyttää sosiaali- ja terveyskeskuksia valintansa mukaan ja esteittä
kuva: Vaalijalan kuntayhtymä
Vaalijalan kuntayhtymällä on monenlaista toimintaa Pieksämäellä. Teemu Tarvonen petsaa puunkantotelinettä avustajansa Jani Nikulan kanssa Keski-Savon Savoset -monipalvelukeskuksessa Pieksämäellä.
Vammaisten ihmisten on saatava tarvitsemansa tuki ja palvelut ensi sijassa lähipalveluina. Heidän on voitava käyttää esimerkiksi sote- ja maakuntauudistuksen voimaan tultua toimintansa aloittavia sosiaali- ja terveyskeskuksia valintansa mukaan ja esteittä.
Näin toteavat selvityshenkilöt Riitta Hakoma ja Markku Niemelä, jotka selvittivät miten erityishuoltopiirien tarjoamat palvelut on tarkoituksenmukaista organisoida maakunta- ja sote-uudistuksessa.
Suomi on jaettu 15 erityishuoltopiiriin kehitysvammaisten ihmisten erityishuollon järjestämiseksi. Erityishuoltopiirit järjestävät myös kehitysvammaisten ihmisten terveyspalveluja ja perusopetusta. Ruotsinkielistä väestöä varten on lisäksi oma piirinsä.
Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä erityishuoltopiirien toiminta loppuu ja niiden varat ja velat sekä omaisuus ja kiinteistöt siirtyvät maakunnille. Myös ne palvelut, joita on nykyisin järjestetty erityishuoltona, siirtyvät silloin osaksi maakunnan järjestämiä vammaispalveluja.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Selvityshenkilöiden mukaan rajattuihin tehtäviin voidaan tarvita keskitettyjä palveluja. He Selvityshenkilöt esittävät, että jokaiselle yhteistoiminta-alueelle perustetaan vammaisuuden kysymyksiin keskittyvä osaamis- tai resurssikeskus.
Yksi keskuksista vastaisi vaativan erityistason palvelujen tuottamisesta ruotsinkielisille kehitysvammaisille ihmisille. Kahdessa keskuksessa olisi valmius mielentilatutkimuksen jälkeen hoitoon ja kuntoutukseen määrättyjen kehitysvammaisten henkilöiden palveluihin.
Toinen näistä koko maata palvelevista keskuksista olisi Pieksämäellä sijaitseva Vaalijala, joka sijoittuisi Etelä-Savon maakunnan liikelaitokseen. Vaalijala tuottaisi myös vaativan erityistason palveluja yhteistyöalueellaan. Toista keskusta selvityshenkilöt eivät nimeä.
– Palveluista olemme pitkälle samaa mieltä selvityshenkilöiden kanssa. Liikelaitoksen sijoittumisesta olemme eri mieltä: meidän tavoitteenamme on oma liikelaitos, sanoo Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Kuntalehdelle.
Selvityshenkilöiden ehdotuksia arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön ja maakuntien välisissä neuvotteluissa syksyllä 2018.
