Laki itsemääräämisoikeudesta lykkääntyy
Kuva: Seppo Haavisto
Sote-alalle yritettiin saada laki itsemääräämisoikeudesta jo viime vaalikaudella, mutta esitys ehti raueta.
Sote-alan potilas- ja asiakaslaki eli niin sanottu itsemääräämislaki myöhästyy aikataulusta. Tarkoitus oli, että laki annettaisiin eduskunnalle lokakuun alussa.
STM:n ylijohtaja Markku Tervahauta kertoo, että lain eteneminen viivästyy runsaiden lausuntojen ja valmistelijan puuttumisen takia.
Lain lausuntoaika on juuri päättynyt ja yhteenvedon laatiminen on käynnistetty. Lausuntoja on tullut paljon, ja eri arvioiden mukaan niiden perusteella lakiin tehdään vielä ehkä tuntuviakin muutoksia.
Lailla ei kuitenkaan ole valmistelijaa sen jälkeen kun valmistelusta vastannut hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila on eronnut STM:n palveluksesta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tervahauta sanooo, että ei osaa arvioida, koska laki valmistuu annettavaksi eduskunnalle. Ilmeisesti uusi valmistelija nimetään vasta kun Hämeen-Anttilan paikka on täytetty.
Itsemääräämisoikeutta koskevia säännöksiä on kaivattu sosiaali- ja terveydenhuollossa. Säännöksiä on valmisteltu jo pitkään. Viime hallituskaudella ehdittiin antaa hallituksen esitys, mutta se raukesi eduskunnan vaihtuessa. Tällä hallituskaudella valmistelua on jatkettu alan asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Sivuaa sote-uudistusta
Laki sivuaa vireillä olevaa maakunta- ja sote-uudistusta, mutta ei ole edellytys uudistuksen etenemiselle.
Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia säännöksiä on nykyään monissa laeissa. Lakiluonnokseen on koottu näitä hajallaan olevia pykäliä, mutta esimerkiksi vanhustenhuollosta säännökset puuttuvat nykyisistä laeista kokonaan. Muistisairaat ovat suurin yksittäinen ryhmä, jota uudistus koskisi.
Työryhmä esittää, että potilaslaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki yhdistetään ja lakiin lisätään itsemääräämisoikeuden tukemista koskevat säännökset.
Syömishäiriö voisi johtaa pakkohoitoon
Laki sisältäisi myös säännökset tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta sekä tahdosta riippumattomasta päihdehoidosta. Tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon soveltamisalaa ei laajennettaisi, mutta soveltamisalaa selkeytetään siten, että syömishäiriö voi olla perusteena tahdosta riippumattomalle hoidolle.
Päihdehoidossa olisi mahdollisuutta sitoutua hoitoon vuorokauden ajaksi ja halutessaan uusia sitoutuminen. Tämä voisi auttaa tilanteissa, joissa ihmisen vieroitusoireet ovat vaikeita, ja hän on siksi altis keskeyttämään hoitonsa, vaikka hänellä on motivaatiota päihteiden käytön lopettamiseen.
