Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen: Uuden maakunnan toiminta voi alkaa vuoden 2021 alussa
Kuva: Uudenmaan liitto / Tuula Palaste-Eerola
Ossi Savolainen pitää hallituksen valinnanvapausmallia riskipitoisena.
Uudellamaalla on täysi valmius aloittaa uuden maakunnan toiminta ja ottaa vastuu palveluiden järjestämisestä vuoden 2021 alussa, arvioi Uudenmaan liiton maakuntajohtaja Ossi Savolainen.
Savolainen piti tilannekatsauksen maakuntahallituksen kokouksessa maanantaina.
Maakuntauudistuksen valmistelun jatkon turvaamiseksi on kuitenkin Savolaisen mukaan saatava mahdollisimman pian varmuus siitä, että valtion talousarvioon varattu 211 miljoonaa euroa on käytettävissä, vaikka eduskunta ei ehtisikään hyväksyä maakuntalakipakettia kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Uudistuksen yleistä aikataulua Uudenmaan valmistelu pitää toteuttamiskelpoisena. Tärkeät siirtymäajat ovat riittävät nyt myös valinnanvapauden osalta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Huolta kuitenkin vielä aiheuttaa se, että näillä näkymin lakien voimaantulo viivästynee ensi vuoden puolelle ja siten aiheuttaa maakuntavaalien siirtymisen syksyyn 2019. Tällöin maakunnan johtamisjärjestelmän – eli poliittisen päätöksenteon ja virkamiesjohtamisen – rakentamiseen ja tarvittavien toimintaa koskevien päätösten tekemiseen olisi jäämässä liian vähän aikaa.
Esitetyssä valinnanvapausmallissa riskejä
Soten valinnanvapausmalliin hallituksen esittämässä muodossa sisältyy Ossi Savolaisen mukaan riskejä.
– Ennakoimme Uudellamaalla laajaa siirtymää yksityisten sote-keskusten asiakkaaksi ja siten rahoituspaineen kasvua kun maakunnan omaa tuotantokapasiteettia ei voida samassa aikataulussa supistaa. Yliyön tapahtuvaan muutokseen liittyy myös suuria toiminnallisia riskejä, Savolainen totesi.
Uudellamaalla ennakoidaan asukkaiden laajaa siirtymää yksityisille palveluntuottajille. Tämä kasvattaa rahoituspainetta, kun maakunnan omaa tuotantoa ei voida samassa aikataulussa sopeuttaa.
Uusimaa onkin esittänyt harkittavaksi “pidäkkeitä”, eli määräaikaista mahdollisuutta rajoittaa yksityisiin sote-keskuksiin siirtyvien asukkaiden määrää.
Uudellamaalla on myös pohdittu kilpailupaineeseen vastaamista perustamalla maakunnan oma sote-keskusyhtiö osakeyhtiömuotoon. Tätä suunnitelmaa hankaloittaa Savolaisen mukaan perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta lakiin lisätty edellytys, että maakunnan on tarjottava sote-keskuspalveluita myös maakunnan liikelaitoksesta.
– Käytännössä kahden päällekkäisen julkisen sote-keskusjärjestelmän ylläpitäminen olisi käytännössä ylivoimaista, Savolainen toteaa.
Maakunta tarvitsee myös mahdollisuuden rajata asiakasseteleiden myöntämistä, jos esimerkiksi maakunnan taloudellinen tilanne sitä edellyttää, Savolainen muistuttaa.
