Hallitus täsmentää tartuntatautilakia: Koko henkilökuntaa ei ole pakko rokottaa
Hallitus haluaa selventää lakia hoitohenkilökunnan rokotuksista. Lakiesityksen perustelujen mukaan täsmennettävää riittää: sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt ovat tulkinneet keväällä 2018 annettua tartuntatautilakia toisin kuin oli tarkoitus.
Tartuntatautilain mukaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksilöillä on velvollisuus varmistaa, että tartuntatautien seurauksille alttiita potilaita hoitavilla on asianmukainen rokotussuoja.
Yksiköiden on arvioitava lääketieteellisin perustein, missä tiloissa hoidetaan tartuntatautien seurauksille alttiita potilaita. Käytännössä riskiarvioita on tehty niin, että kaikki yksikön tilat ja lähes koko henkilöstö on määritetty rokotussuojan piiriin.
Arvioissa ei ole huomioitu sitä, että tilapäinen työskentely ei välttämättä vaaranna potilasturvallisuutta, tai sitä että kaikki hoitohenkilökunnasta eivät välttämättä työskentele riskiryhmään kuuluvien parissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Käytännöt ovat vaihdelleet myös sen kohdalla, miten yksittäisille henkilöille sallitaan puutteellinen rokotesuoja.
Etenkin yksityisellä sektorilla koko henkilöstöltä on vaadittu kaikkien laissa mainittujen rokotusten tai sairastettujen tautien suojaa.
Pykälässä mainitaan, että rokotuossuojan tarkistamiseksi riittää henkilön oma ilmoitus.
Se ei ole kuitenkaan toteutunut, vaan osa terveyskeskuksista on vaatinut työharjoittelussa olevalta opiskelijalta opiskeluterveydenhuollossa täytettäviä lomakkeita, jotka pohjaavat aiempien potilaskertomusten läpikäyntiin.
Lisäksi palvelussuhteessa olevia työntekijöitä on lähetetty rokotettavaksi kuntien perusterveydenhuoltoon, vaikka yöterveyslaissa työnantaja velvoitetaan järjestämään omalla kustannuksellaan työterveyshuolto työntekijöilleen siinä laajuudessa, kuin työ edellyttää.
Niinpä työnantajan olisi huolehdittava myös rokotuksista niille, joiden työssä rokotussuojaa vaaditaan.
Työnantajat eivät ole myöskään aina kirjanneet annettuja rokotuksia järjestelmään, josta tiedot välittyisivät THL:n lakisääteisiin valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Siksi rokotteiden asianmukaista käyttöä on ollut vaikea seurata ja valvoa.
Hallitus esittää, että kaikissa sote-yksiköissä ei tarvitse edellyttää kaikkien työntekijöiden rokottamista.
Riskiryhmään kuuluvien hoitoon olisi kuitenkin ensisijaisesti valittava työntekijä, joka on oman ilmoituksensa mukaan sairastanut tuhkarokon ja vesirokon tai saanut niitä vastaan rokotukset.
Imeväisikäisiä hoitavalta edellytettäisiin rokotusta myös hinkuyskää vastaan, kuten nytkin.
Työskentelyyn influenssakauden aikana edellytettäisiin vuosittain influenssarokotus.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää parhaillaan esityksestä lausuntoja.
