Kiinteistöverouudistus lykkääntyy seuraavalle hallituskaudelle
Kuva: Ville Miettinen
Uudistuksen vaikutukset kiinteistöveron tasoon eivät ole niin dramaattiset kuin julkisuudesta on voinut päätellä, Kuntaliiton Henrik Rainio sanoo.
Kiinteistöverouudistuksesta päättäminen siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, valtiovarainministeriö kertoo. Uudistus lykkääntyy siitä lausunnoissa annetun palautteen takia, ja VM:n linjauksen mukaan uudistus toteutetaan yhdessä vaiheessa.
Viivästyksen takia uudistus voi astua voimaan vasta vuonna 2022.
Alun perin kiinteistöverotus oli tarkoitus uudistaa kahdessa vaiheessa: hallitus olisi antanut tänä syksynä esityksen verotusarvojen uudistamisesta ja seuraava hallitus esityksen kiinteistöveroprosenttien alentamisesta.
VM:n mukaan kaksivaiheinen uudistus olisi mahdollistanut käyttöönoton jo vuonna 2020, sillä Maanmittauslaitos ja Tilastokeskus olisivat saaneet pohjan uudelle arvostamisjärjestelmälle jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tämä aikataulu olisi sopinut yhteen Verohallinnon järjestelmäuudistuksen kanssa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ministeriön mukaan uudistuksen toteuttaminen yhdessä vaiheessa mahdollistaa verotusarvojen uudistamisesta ja kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälistä päättämisen yhdellä kertaa. Näin vaikutuksia kiinteistönomistajille voidaan tarkemmin arvioida, ministeriö toteaa tiedotteessaan.
Kuntaliiton kuntatalousyksikön vt. johtaja Henrik Rainio sanoo uudistuksen viivästymisen olevan pettymys.
– Uudistuksen valmistelu aloitettiin jo vuonna 2011, Rainio muistuttaa.
Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa. Verorasitus jakautuisi kuitenkin osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken.
– Tarkoitus on jakaa vero tasaisemmin kiinteistönomistajille, koska nykyisen vero perustuu pitkälti 1970-luvulla luotuihin arvostusperusteisiin, Rainio kertoo.
– Nykyiset arvostamisperusteet ovat jo aikansa eläneitä. Ei ole mitään mieltä, että esimerkiksi vesijohto, viemäri tai keskuslämmitys vaikuttaa kiinteistöveron määrään.
Rainoin mukaan julkisuudessa on erikoisesti peloteltu kiinteistöveron nousulla.
– Todellisuudessa muutoksen olisivat pääosin vähäisiä, ja niitä olisi molempiin suuntiin. Esityksen valmistelussa on esimerkiksi otettu lähes puolen miljoonan pientalon satunnaisotos, ja 12 prosentilla rakennuksista vero nousisi yli 50 euroa ja vain 0,6 prosentilla enemmän kuin 100 euroa.
– Kunnille kiinteistövero on vakaa ja ennustettava tulonlähde. Seuraavan hallituksen tulee ripeästi hyväksyä uudistusta koskeva lainsäädäntö, jotta tässä päästään vihdoin eteenpäin.
Kiinteistöverouudistuksen luonnoksesta annetut lausunnot
