Ei kytätä vaan välitetään – sähköinen huoli-palvelu auttaa yhteydenpidossa vanhuksen kanssa

Naapurissa yksin asuvan vanhuksen tila arveluttaa. Pärjääkö hän oikeasti? Miten huolesta voisi kertoa fiksusti eteenpäin? Mikkelissä ja Raumalla on saatu hyviä kokemuksia sähköisestä huoli-palvelusta.

Suomalaiset välittävät toisistaan. Tähän tulokseen on tultu Mikkelissä ja Raumalla, missä kuntalaiset voivat kertoa sähköisen huoli-palvelun välityksellä tilanteesta, joka arveluttaa heitä. Esimerkiksi naapuri ei ole aurannut pihaansa tai kerrostalossa asuva yksinäinen toikkaroi yöpaitasillaan portaikossa. Farmaseutti voi pohtia, onkohan asiakkaan lääkitys kunnossa.

Huoli-palvelu rakennettiin matalan kynnyksen palveluksi, jossa verkkolomakkeella voi kertoa epäilynsä lähimmäisen arkisesta pärjäämisestä.

Niina Kaukonen, Essoten (Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden) vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja sekä sotekoordinaattori, kertoo uuden sähköisen palvelun lähteneen kuntalaisten tarpeesta.

Lähimmäisistä huolestuneiden ihmisten yhteydenottoa haluttiin helpottaa, sillä moni oli kokenut oikean tahon löytämisen monimutkaiseksi. Samalla haluttiin edistää avun tarpeessa olevien ihmisten löytämistä.

– Taustalla on välittämisen kulttuuri, mitä olemme korostaneet. Negatiivisesta kyttäämisestä ei ole kyse, sillä ei ole väärin olla kiinnostunut toisista ihmisistä.

Ennen palvelun aloittamista Mikkeli teki yhdessä Vanhustyön keskusliiton kanssa kuntien vanhustyön johtajille kyselyn, jossa selvitettiin, mistä yhteydenotot avun tarpeessa olevista iäkkäistä tulevat kuntin.

Siinä selvisi, että viestejä tulee erityisesti kotihoidosta, kotiuttavilta tahoilta, omaisilta ja ikääntyneiltä itseltään. Yhteydenottajia ovat olleet myös isännöitsijät, kaupan kassat, seurakunta ja poliisi.

Turhia ilmoituksia ei tule

Mikkelissä oli aiempaa kokemusta helposta viestin eteenpäin välittämisestä Tajua mut -toimintamallista, joka tiivistää nuorten parissa toimivien ammattilaisten yhteistyötä.

Huoli-ohjelman idea sai alkunsa työpajassa, ja jo parin kuukauden kuluttua tuosta helppo nettipalvelu oli käytössä. Sähköisellä lomakkeella voi kertoa huolensa aiheen ja lyhyen perustelun tälle. Pilottina alkaneesta kokeilusta on sittemmin tehty pysyvä palvelu.

– Alussa oli epäilyjä, että viestejä tehtäisiin silkasta ilkeydestä, mutta yhtään turhaa ilmoitusta ei ole tullut, Kaukonen kertoo.

Tärkeä osa huoli-palvelua on ilmoituksen tekijän kunnioitus: toiminta perustuu luottamukseen. Ilmoituksen jättäjän nimeä ei ilmoiteta eteenpäin, jos hän ei sitä halua.

Palveluohjaajat on koulutettu lähestymään ihmisiä oikealla tavalla. Vanhuksille ei saman tien paukauteta, että olemme saaneet tällaisen ilmoituksen. Sen sijaan palveluohjaajat sanovat yhteyttä ottaessaan, että haluaisivat tulla kertomaan palveluistaan. He tekevät sitä jatkuvasti muutoinkin.

Kun ilmoitus saadaan, palveluohjaajat ovat viipymättä yhteydessä sen kohteena olevaan vanhukseen. Ensin hänelle soitetaan ja sovitaan kotikäynnistä. Tilanne tarkistetaan yleensä kokonaisvaltaisesti: mikä on iäkkään toimintakyky, onko hänellä kontakteja ja sosiaalisia suhteita, kuinka hän näyttää yleensä pärjäävän kotonaan.

– Tapaamiset poikivat usein esimerkiksi ateriapalvelua, siivousta tai vaikka sauna-apua. Joskus tilanne on niin pitkällä, että tarvitaan palveluasumista.

Jos asiat näyttävät olevan vielä hyvin, vanhuspalvelu tulee kuitenkin käynnin aikana tutuksi ja siihen on helppo ottaa myöhemmin yhteyttä.

Osalle saadaan toimivaa apua säännöllisistä etäyhteyksistä, osaa houkutellaan mukaan päivätoimintaan.

Tärkeä markkinointi

Essoten alueella huoli-palvelu on otettu hyvin vastaan. Ilmoituksia tulee 30–40 kuukaudessa. Yhteydenottajia ovat esimerkiksi omaiset, naapurit, apteekin henkilökunta ja isännöitsijät.

Kaukonen kertoo, että jotta uudet palvelut saadaan toimimaan, niistä pitää aktiivisesti kertoa. Essoten väki kiersi esittelemässä uutta palvelua eri tapahtumissa ja kauppakeskuksissa. Palvelusta tehtiin myös Youtubeen video, jota levitettiin ja esitettiin järjestelmällisesti.

– Viestimme lähti oikeille urille heti alusta, kun painotimme ihmisistä välittämistä.

Essotessa pilotoitu palvelu on herättänyt kiinnostusta, ja Kaukonen kollegoineen on käynyt kertomassa siitä eri puolilla maata. Palvelu on ollut käytössä Raumalla nyt puolisen vuotta.

Palveluvastaava Marianne Nurmi kertoo, että myös Raumalla yksi yleisimmistä viestittäjistä on naapuri, joka on huolissaan yksin asuvasta vanhuksesta.

Nurmi kertoo, että huoli-palvelusta on tullut tarpeellinen ja yksi matalan kynnyksen palvelu. Kaikilla ei ole nettiä, joten yhä edelleen palveluvastaaville voi myös soittaa.

Lisää joustavia palveluja

Huoli-palvelu saadaan toimimaan pienellä rahalla, ja se on Essoten Kaukosen mukaan maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin. Iäkkäiden ihmisten tilanteeseen on sen avulla päästy reagoimaan usein ennakoivasti ja helpotettu esimerkiksi omassa kodissa pärjäämistä.

Matalan kynnyksen palvelujen kehittämistä on Mikkelissä jatkettu. Palveluneuvonta on keskitetty yhteen puhelinnumeroon, josta voi kysyä minkä tahansa toimialan asiaa.

Vastikään paraatipaikalle torin laitaan avattiin Omatori-piste, jossa on helppo käydä pistäytymässä ja joka kokoaa alueen hyvinvointipalvelut. Essoten palvelujen lisäksi pisteessä on mukana yhdistyksiä ja yrityksiä.

– Idea on, että Omatorissa toimivien ei tarvitse tietää, minkä organisaation ihminen häntä palvelee. Pääasia on, että asiakas saa apua.

TEKSTI: KIRSI RIIPINEN

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 10/2018