Tutkijat toivovat kokeiluille aikaa ja tutkimuksellista seurantaa
Kuva: Kela
Tampereen seudun työllisyyskokeilussa kunta kantaa kokonaisvastuun kohderyhmän työllisyyspalveluista. Kohderyhmän muodostavat työttömät työnhakijat, joiden työttömyysetuus on Kelasta haettava työmarkkinatuki tai peruspäiväraha.
Pitkäjänteisyyden puute vaivaa paitsi kokeilukulttuuria myös kokeiluista tieteellisen tiedon hankkimista, arvioi Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki.
Kotamäki osallistui Kuntatalolla viime viikolla järjestettyyn tutkijatapaamiseen, jossa käsiteltiin alueellisten työllisyyskokeilujen kokemuksia ja tieteellistä arviointia.
Kärjistetysti kokeilujen ongelma ylipäätään Kotamäen mukaan on, että kukin hallitus haluaa keksiä pyörän uudestaan.
– Sitten seuraava hallitus sanoo, että teidän pyörä on huono, dumpataan se ja tehdään oma kokeilu.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Ei ole pitempikestoista tutkimuksellista otetta tähän asiaan, koska aina halutaan löytää uudestaan sama asia, Kotamäki sanoi tutkijoiden keskustelussa.
Kunta.tv:n haastattelussa Kotamäki arvioi, että valtion puolella tai yleisemmin julkisen talouden puolella ei vielä osata täysin hallita kokonaisuutta sillä tavalla kuin tutkijan näkökulmasta olisi toivottavaa.
– Tutkimusprojektit tulisi olla pitempiaikaisia: Yksi asia kerrallaan pyritään tutkimaan ja sitä kautta ymmärtämään enemmän maailmasta. Käytännössä se on hitaasti etenevää asteittaista tutkimustoimintaa.
– Se tarkoittaa, että viime hallituskauden tuloksia pitää pystyä hyödyntämään tällä hallituskaudella, ja taas ensi kaudella ja ehkä limittäin ja lomittain. Pitkäjänteisyys myös poliittisesta näkökulmasta.
Kotamäki muistutti myös virkamiesten roolista.
– Pitäisi olla ammattitaitoisia ja pystyä poliitikoille viestimään, että nyt pitää ottaa tutkijat mukaan, että saadaan rakennettua tutkimusasetelma tämän ympärille.
Katso Mauri Kotamäen haastattelu Kunta.tv:stä (klikkaa kuvaa):
Verrokkiryhmä puuttui työllisyyskokeilusta
Keskustelun kohteena tutkijatapaamisessa oli mm. Pirkanmaan seudun alueellinen työllisyyskokeilu, josta on muun muassa sosiaalisessa mediassa tutkijoiden taholta toivottu pätevämpää tieteellistä näyttöä, ennen kuin sitä voi kutsua oikeasti onnistuneeksi.
Pirkanmaan kokeilun ohjelmajohtajan Regina Saaren mukaan yksi tutkimuksellisesti ongelmallinen lähtökohta kokeilussa on, että asiakasryhmälle ei ole verrokkiryhmää.
Tällaisella verrokkiarvioinnilla voitaisiin pyrkiä selvittämään, mitä kokeiluissa on tapahtunut verrattuna siihen, mitä olisi tapahtunut ilman työllisyyskokeilua, muistutti Talouspolitiikan arvointineuvostoa keskustelussa edustanut Helsingin yliopiston professori Roope Uusitalo.
– Tämä on oleellinen asia. Vaikea kysymys on aina se, mitä olisi tapahtunut ilman tällaista työllisyyskokeilua. Ilman verrokkiryhmää ei ole koskaan minkään sortin hajuakaan siitä, mitä voisi tapahtua ilman työllisyyskokeilua, Uusitalo muistutti.
– Hienoa jos selvitetään vielä suhteessa varsinaiseen tavoitteeseen eli työllistymiseen tai työttömyyden katkeamiseen.
Elokuussa 2017 alkaneessa kokeilussa, jossa kunnan ja TE-hallinnon työllistämispalvelut toimivat yhteisellä mallilla, on saatu nostettua vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien aktivointiastetta. Kokeilusta julkaistaan Robert Arnkilin johtaman tutkimusryhmän tutkimus helmikuussa.
– Kokeiluissa pitäisi mitata myös niin sanottuja pehmeitä arvoja eikä vain työllistymislukuja, Arnkil sanoi keskustelussa ja viittasi mm. aktivointitoimien vaikutukseen sosiaalisessa elämässä.
Osataanko arvioida?
Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Hannu Karhunen nosti keskustelussa esiin huolensa siitä, että kokeiluja keksitään ilman, että niistä on oikeasti mahdotonta sanoa mitään uskottavaa.
– Kokeilujen arviointi ylipäätään on vielä vajavainen, Karhunen sanoo Kunta.tv:n haastattelussa.
– Kun ihminen kuulee sanan kokeilu, se tarkoittaa, että kokeillaan jotain ja opitaan, onko tämä hyvä asia. Tällä hetkellä on hirveä kiire vain tehdä kaikkia asioita, eikä oikeastaan arviointia ole. Sen takia on vaikea sanoa, mitä näillä kokeiluilla oikeasti saavutetaan.
Katso Hannu Karhusen haastattelu Kunta.tv:stä (klikkaa kuvaa):
Tutkitun tiedon hyödyntäminen tai hyödyntämättä jättäminen on herättänyt runsaasti keskustelua nykyhallituksen suunnittelemien suurten rakenneuudistusten yhteydessä.
Viime vuoden elokuussa alkaneet kuntapohjaiset työllisyyskokeilut ollaan ajamassa alas tämän vuoden loppuun mennessä.
Vaikka tutkimusasetelma niiden ympärille olisi luotu, tutkimusaika ei olisi ollut erityisen pitkä. Kokeilun kesto ei Mauri Kotamäen mukaan olisi ollut lähtökohtaisesti ongelma kokeilun vaikutusten tutkimisille.
Kotamäki uskoo, että pohjimmiltaan oikea tieto kiinnostaa myös kaikkia päättäjiä.
– Loppuviimein poliitikot ovat politiikassa jotta voisivat edistää yhteistä hyvää. Ilman muuta uskon, että poliitikotkin haluavat oikeasti tietää. Kyse on siitä että poliitikoille viestitään, minkälainen tieto on sellaista, mihin on syytä luottaa missäkin asetelmassa, ja mihin on syytä luottaa vähän vähemmän.
Peppi Saikku väitteli keväällä toimintapolitiikkojen, hallinnonalojen ja palvelujen yhteensovittamista vaikeasti työllistyvien työllistämispalveluissa. Katso Peppi Saikun haastattelu Kunta.tv:stä (klikkaa kuvaa, pääset videonäkymään):
