Hallitus haluaa jatkaa sote-ulkoistusten ja investointien rajoittamista

Hallitus haluaa jatkaa sote-rajoituslain voimassaoloa vuoden 2022 loppuun asti. Lailla rajoitetaan kuntien sote-palvelujen ulkoistuksia ja investointeja. Hallitus haluaa estää myös Paras-lain mukaisten yhteistoiminta-alueiden purkamisen ennen vuotta 2020.

Kuntien ja kuntayhtymien päätösvaltaa sosiaali- ja terveyspalveluissa on rajoitettu laeilla maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun aikana. Lain jatkamisen takana on koko uudistuksen venyminen.

Rajoituslaissa edellytetään, että kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisissa sote-palvelujen ulkoistussopimuksissa on irtisanomisehto, jos sopimus on voimassa vuoden 2020 jälkeen. Sopimuksessa on oltava irtisanomisehto, jos sen ennakoitu vuotuinen arvo ylittää 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisista menoista.

Lisäksi laki rajoittaa rakennusten pitkäaikaisia käyttöoikeussopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja, joiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa.

Tarkoitus estää maakuntien käsien sitominen

Tarkoitus on, että kunnat ja kuntayhtymät eivät pääse tekemään ratkaisuja, jotka sitovat kaavailtujen maakuntien käsiä tai sidota rahaa investointeihin, joille maakuntien järjestelyissä ei olisi tarvetta.
Laki säädettiin alun perin, kun jotkut kunnat ja kuntayhtymät tekivät uudistuksen alkuvaiheessa ratkaisuja, joitten tarkoitus oli turvata oman alueen palvelut niin, että maakunnat eivät voisi niitä heikentää.

Paras-laki velvoittaa kunnat järjestämään sote-palvelut vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjalla. Tätä velvoitetta on jatkettu lailla, jonka tarkoituksena on estää yhteistoiminta-alueiden purkaminen.

Hallitus esittää, että molempien lakien voimassaoloa jatketaan maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulon siirtymisen vuoksi.