Tapani Vierimaa palasi neljän eläkevuoden jälkeen kunnantalolle
Tapani Vierimaa aloitti vuodenvaihteessa Alavieskan vs. hallintojohtajana neljän eläkevuoden jälkeen. (Kuva: Alavieskan kunta)
Vuoden 2014 lopussa Alavieskan kunnanjohtaja Tapani Vierimaa jäi täysin palvelleena eläkkeelle. Tuolloin oli 65 vuotta ikää mittarissa ja takana kaikkiaan noin 40 vuoden mittainen ura kunnalliselämässä.
Eläkevuodet sujuivat leppoisasti Ylivieskassa, mutta sitten alkoivat Kala- Pyhäjokilaakson suunnalla virkamiesten kierrätysviikot. Ensin Haapaveden kaupungin hallintojohtaja Maria Sorvisto valittiin Ylivieskan kaupunginjohtajaksi. Seuraavaksi Haapavesi palkkasi hallintojohtajakseen Alavieskan kunnan hallintojohtajan Eija Saarelan.
Saarelalla on uudessa virassaan koeaika huhtikuun loppuun saakka, joten Alavieskaan piti löytää vs. hallintojohtaja. Kun 2 600 asukkaan pitäjässä eivät päät enää kalise yhteen kunnantalon käytävillä, niin omasta organisaatiosta, eikä avoimella hakumenettelylläkään ei sopivaa henkilöä löytynyt. Tällöin kunnanjohtaja Olli Ikonen sai idean ja otti puhelun naapuripitäjään tutulle miehelle.
-Se oli joku maanantaiaamu, kun Olli minulle soitti ja kysyi viransijaisuutta tekemään. Minä siinä sitten ehtoja puntaroin jonkin aikaa. Kun paikka oli tuttu, ihmiset tuttuja, työkaverit tuttuja, oma kuntokin hyvä, kunta hyvä ja eikä työmatkakaan liian pitkä, niin päätin lähteä, Vierimaa muistelee värväystään.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ei mikään elinkautinen
Kunnanjohtajana Alavieskassa vuosina 2009–2014 toiminut Vierimaa täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Pätkäpesti vs. hallintojohtajana sopi hyvin tämän hetkiseen elämäntilanteeseen. Neljässä vuodessa ei hirveitä mullistuksia ole kuntapuolella sattunut ja se sotekin on yhä edelleen vähän vaiheessa.
-Tämä on määräaikainen pesti, josta pääsee pois, eikä tästä mitään elinkautista tule. Eläkkeellä ollessakin tuli tarkkaan seurattua kunta-alan uutisointia ja samoin Alavieskan tapahtumia, joten ihan hyvin tässä näiden parin viikon aikana on rytmiin päässyt. Olen varautunut siihen, että tämä pesti jatkuu mahdollisesti lokakuulle saakka, ennen kuin uusi hallintojohtaja saadaan palkattua, Vierimaa arvioi.
Nuorille annettava näytön paikkoja
Vaikka Tapani Vierimaa itse eläkevuodet toviksi keskeytti tullakseen auttamaan vanhaa työnantajaansa, niin hän toivoo nuorille kunta-alan ammattilaisille entistä enemmän näytönpaikkoja kunnissa. Vaikka nuoria hakijoita kuntien johtopaikoille olisi, niin aina ei kuntapäättäjillä riitä rohkeus palkata nuorta ammattilaista vaativalle paikalle.
-Pikkukunnissa on jo vaikeuksia löytää työntekijöitä, etenkin jos haetaan koulutettua ja kokenutta ammattilaista. Kuntien pitäisi ilman muuta palkata entistä enemmän nuoria ihmisiä vaativimmillekin paikoille töihin. Tämä kunta-ala alkaa ukkoutumaan ja akkautumaan, ellei muutosta tapahdu, Vierimaa pohtii.
Toisaalta kokenut konkari myöntää sen, ettei se nuoren ammattilaisen palkkaaminen ole mikään yksinkertainen asia. Monen palikan pitää osua kohdilleen, jotta kunta-alan tuleva tähti lähtee kokemusta pienestä maalaispitäjästä hakemaan.
-Pelkkä oma työpaikka ei riitä, vaan myös puolison pitää alueelta töitä löytää. Samoin lasten harrastukset ja koulunkäynti pitää järjestyä. Jos vielä nykyinen asunto on omistusasunto, niin sekin pitää saada myytyä, jos toiselle puolelle Suomea muutetaan, Tapani Vierimaa muistuttaa.
HYVÄN SENIORIN TUNTOMERKIT
Hienoa Tapani, että olet laittanut itsesi likoon. Parhaillaan on menossa maamme kunnallishallintoon kohdistuvat suuret reformit. Kunnallishallintoa uudistetaan lainsäädännöllä. Framilla on Maakuntalakia, SoTea, Valinnanvapauslakia, Vossia jne. Tuotiinko uudistukset uunista ulos huonolla reseptillä. Syntyykö sutta ja sekundaa?
Sössitäänkö sote Pohjois-Savossa?
Kuntien tehtävätkin on laskettu. Pakollisia lakisääteisiä tehtäviä on yli 700 ja 17.1.2013 luovutetun Kuntien tehtävien kartoitusraportin jälkeen kunnille annettu vaan lisätehtäviä 30 kpl. Lisäksi näistä tehtävistä johtuvia velvoitteita (pakkopaitaa) on 10 ministeriön ja keskusviraston toimesta annettu 974 kpl. Rahoitusvastuu on siirretty kunnille. Valtio osallistuu enää kokonaiskustannuksiin 30%:lla. Kaikille on selvää kuin pläkki, että palvelujen tuottamisen rahoituspohja ei ole kunnossa. Kuntien tilinpäätökset v.2018 ovat mollivoit-toisia.
Nyt tarvitaan maamme kuntajohtajilta/hallintojohtajilta seuraavia ominaisuuksia:
1. Suuret korvat.
2. Terävät silmät.
3. Vilkas mielikuvitus.
4. Virtahevon nahka.
5. Urheilijan kunto.
6. Puliukon vatsa.
7. Kotkan katse, jotta näkee kauas.
8. Pelle Pelottoman innovatiivisuus.
9. Mikki Hiiren rohkeus ja realistisuus.
10. Tintin uteliaisuus ja riskienottokyky.
11. Muurahaisen ahkeruus ja tiimihenkisyys.
12. Sammumaton toive siitä, että asiat olisivat naapurikunnissa vieläkin huonommin.
Aika näyttää, kuinka jäljellä olevien 311 kuntien käy. Näistä alle 2.000 asukkaan kuntia on vielä 46 kpl.
Tärkeintä on, että saa vietyä joltain nuorelta työpaikan – hyvä, hyvä!