Tuore selvitys: Työikäisiä ei saa unohtaa maakuntavalmistelussa

Maakuntien meneillään olevassa valmistelutyössä ei ole huomioitu riittävästi työikäisiä ja heidän työ- ja toimintakykynsä säilyttämistä. Työterveyslaitoksen tuoreen selvitysraportin mukaan maakuntien tulisi kehittää toimintatapojaan siten, että asiakkaiden palvelutarpeet tunnistetaan ja arvioidaan ajoissa.

-Selvityksemme perusteella valmistelutyössä on lapsiperheet ja ikääntyvä väestö huomioitu hyvin, mutta työikäiset ovat jääneet ryhmänä valmistelutyön ulkopuolelle. Kuitenkin 62 prosenttia väestöstä on työikäisiä ja he huolehtivat esimerkiksi lasten hyvinvoinnista, kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Työterveyshuollon työkykyosaaminen tulisi saada jatkossa kokonaisvaltaisesti käyttöön ja palveluintegraatiota vahvistaa. Hakulisen mukaan työ- ja toimintakykyyn liittyvät asiat koetaan maakunnissa tärkeäksi, mutta jostain syystä ne ovat jääneet valmistelutyössä lapsipuolen asemaan.

Maakunnissa on eroja

Maakunnittain tilanne vaihteli, mutta yleisesti ottaen puutetta oli tiedosta ja työkaluista, ei niinkään halusta tehdä jotain asian eteen. Työ- ja toimintakykyyn liittyvät tiedot ovat maakunnissa hajallaan. Tämä vaikeuttaa väestön työ- ja toimintakyvyn seurantaa ja tarvittavien palveluiden suunnittelemista ja kehittämistä.

-Maakunnissa tunnistetaan erilaisia kansallisia tietolähteitä, ja maakunnan henkilöstöä koskevia tietoja, joita seurannassa voitaisiin käyttää, mutta niitä ei kaikissa maakunnissa hyödynnetä. Maakunnat kaipaavat valtakunnallisesti yhtenäisiä tietopohjia sote-toiminnan arviointiin, ohjaukseen ja seurantaan, Hakulinen korostaa.

Asiantuntija uskoo, että selvitystyön ansiosta maakunnissa herätään ajattelemaan työikäisten jaksamista ja työkyvyn ylläpitoa muutoinkin, kuin maakunnan tulevan oman henkilöstön vinkkelistä.

-Tällä hetkellä strategiatyön näkökulma on usein tulevan maakunnan omassa henkilöstössä tai yksittäisten hankkeiden tuotoksissa, ei välttämättä maakunnan koko työikäisessä väestössä. Selvitystyö herätti maakuntien valmistelijat nostamaan teeman osaksi valmistelutyötä, kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Yhteistyötä kehitettävä

Raportin mukaan työ- ja toimintakykyyn liittyvät asiat on vain harvoin huomioitu palvelukokonaisuuksia valmisteltaessa maakunnissa. Useampi maakunta nosti esiin mahdollisuuden rakentaa työikäisille oma palvelukokonaisuus, jolla on muihin ihmisen elinkaaren vaiheisiin liittyvistä palvelukokonaisuuksista erilliset tavoitteet ja mittarit. Myös yhteistyössä on parannettavaa.

-Maakunnissa pidetään tärkeänä, että luodaan yhteistyörakenteita eri työ- ja toimintakykyasioiden parissa työskentelevien toimijoiden välille. Terveydenhuollon toimijoiden lisäksi yhteistyöhön tarvitaan esimerkiksi kasvupalveluja ja sosiaalihuoltoa, Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen kertoo.

-Maakuntien tavoitteena on jatkossa rakentaa yhteistyömallit, joiden avulla on mahdollista tukea työikäisten työ- ja toimintakykyä ennakoivasti, ja joiden toimivuutta ja vaikuttavuutta voidaan arvioida, Hakulinen jatkaa.

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset maakuntien valmisteluun

1. Työ- ja toimintakyky ei juurikaan näy riittävästi maakuntien valmistelutyössä. Väestö ikääntyy ja osaavasta työvoimasta tulee olemaan pulaa. Maakunnan onkin varmistettava, että kaikkien työikäisten työpanos on tulevaisuudessa käytössä. Maakunnan tulee huomioida työ- ja toimintakyvyn tukea tarvitsevat työikäiset ja heidän tarvitsemansa palvelukokonaisuudet ja –ketjut palvelustrategiassaan. Maakunnan palvelulupauksessa tulee kuvata, kuinka työikäisten työ- ja toimintakykyyn liittyvät palvelut toteutetaan. Asiakkaalla tulee olla yhtenäinen asiakassuunnitelma, jossa työ- ja toimintakyky on huomioitu.

2. Maakunnan toimintatapoja on kehitettävä niin, että asiakkaiden palvelutarpeet tunnistetaan ajoissa ja arvioinnista sovitaan. Tämä edellyttää kaikkien toimijoiden osaamisen hyödyntämistä, toimivia yhteistyörakenteita ja sovittuja toimintatapoja.

3. Työterveyshuollon työkykyosaaminen tulee saada kokonaisvaltaisesti käyttöön ja kaikkien sote-toimijoiden toiminnan yhteisenä tavoitteena tulee olla työikäisten työkyvyn tukeminen.

4. Kaikilla toimijoilla tulee olla yhteinen käsitys työ- ja toimintakyvystä ja työ- ja toimintakyvyn yhteinen mittaristo tulee luoda. Yhteisen käsityksen ja mittariston lisäksi tarvitaan yhteiset toimintatavat ja -mallit sekä yhteiskäytössä oleva tietopohja.

5. Palveluintegraatiota tulee vahvistaa maakunta ja kuntatasolla eri toimijoiden (terveydenhuolto, sosiaalihuolto, työterveyshuolto, kasvupalvelut, kuntoutustoimijat, sosiaalivakuutus) kesken.

6. Työ- ja toimintakykyyn liittyvät eri kysymykset tulisi nivoa kiinteästi työikäisille suunniteltavan palvelukokonaisuuden yhteyteen.

7. Maakunnat tarvitsevat valtakunnalliset linjaukset ja mittarit väestön työ- ja toimintakyvyn seurantaan. SOTE tietopohjan kehittämishankkeen indikaattoreita tulisi täydentää työ- ja toimintakykymittareilla sekä lisätä tieto-ikkunaan mahdollisuus tarkastella työikäistä väestöä koskevia indikaattoreita omana ryhmänään. Jotta mittarit palvelevat maakuntia, on mietittävä niiden yhteiskäyttö maakunnissa ajantasaisen tiedon saamiseksi palvelujen suuntaamiseen. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti mittareilla edistetään väestön seurantaa ja tiedolla johtamista. Kehittämistyössä tulisi pyrkiä siihen, että tulevaisuudessa työ- ja toimintakykytietoa kertyisi ryhmätasolla myös Potilastiedon arkistoon tallentuneista sote-ammattilaisten asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tekemistä kirjauksista esimerkiksi osana valtakunnallista Hilmo-tiedonkeruuta.

8. Määrälliset mittarit eivät riitä yhteistyöhön pohjautuvaan työ- ja toimintakyvyn edistämiseen, vaan rinnalle tarvitaan mittareita prosesseille ja niiden toimivuudelle. Tämä mahdollistaa kattavan seurannan ja ohjauksen.

Selvitysraportti Työterveyslaitoksen sivuilla