Kriisikunnan kriteerit uudistuvat: Tilanne helpottaa monessa kunnassa, yksikään ei täytä kaikkia "vaaran merkkejä"
Kriisikuntien arviointikriteerit uudistuvat. Uudet tunnusluvut ovat entistä tasapainoisemmat.
Kriisikunnan arviointimenettely uhkaa entistä harvempaa kuntaa sen jälkeen, kun kriisikunnan kriteerit uudistuvat.
Jatkossa kuntien taloutta arvioidaan neljän tunnusluvun perusteella. Jos kaikki neljä tunnuslukua täyttyvät kahtena peräkkäisenä vuotena, kunta voi joutua arviointimenettelyyn.
Vuosien 2016 ja 2017 perusteella neljä vaaran merkkiä eivät täyty missään suomalaiskunnassa.
Kriteereistä kolme täyttyy ainoastaan Reisjärvellä. Kaksi kriteeriä täyttyy kaikkiaan 11 kunnassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kriteerit muuttuvat kuntalain muutoksella, joka tulee voimaan 1. maaliskuuta. Sen jälkeen kuntien erityisen vaikeaa taloudellista tilannetta arvioidaan entistä tasapainoisemmin, Kuntaliiton kuntatalousyksikön vt. johtaja Henrik Rainio arvioi blogissaan jo vuonna 2018.
Uusia kriteerejä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten perusteella.
Alijäämäkriteeri täyttyy kolmessa kunnassa
Konsernitaseen kertynyt alijäämä asukasta kohden säilyy edelleen ”superkriteerinä”, jonka täyttyminen yksistään voi laukaista arviointimenettelyn.
Alijäämän raja-arvot pysyvät ennallaan: kunta voi joutua kriisimenettelyyn, jos viimeisimmässä konsernitilinpäätöksessä alijäämää on asukasta kohden 1000 euroa ja sitä edeltävässä 500 euroa.
Jämijärvi, Teuva ja Ähtäri täyttävät tällä hetkellä alijäämäkriteerin.
Moni kunta pääsee pinteestä
Ensimmäinen neljästä uudistetusta tunnusluvusta olisi kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde.
Jos vuosikate riittää poistoihin, kunnan talous on tasapainossa. Uudessa laissa hälyttävä raja ylittyy, kun vuosikate on 80 prosenttia poistoista. Vuosien 2017 ja 2016 perusteella tämä raja ylittyy 8 kunnalla.
Toinen kriteeri on kunnan tuloveroprosentti.
Tähän mennessä raja-arvona on ollut, että kunnan veroprosentti on yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. Jatkossa raja-arvo on 2 prosenttiyksikköä.
Nykylain mukaan raja ylittyy 141 kunnassa. Uudistus tuo kunnille lisää liikkumavaraa, ja uuden kriteerin täyttää vain 24 kuntaa.
Kolmas arvo on kunnan lainamäärä asukasta kohden.
Raja ylittyy, jos asukasta kohden laskettujen kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien laina- ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän yli 50 prosentilla. Arvo on sama kuin nykyisin, joten kriteerin täyttävien 11 kunnan määrään ei välttämättä tule suuria muutoksia.
Neljäs kriteeri on konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate, jonka on oltava alle 0,8.
Luku korvaa nykyisen suhteellisen velkaantuneisuuden. Uuden mittarin ajatus on, että se kuvaa velanhoitokukyä.
Laskennassa käytetään kahdeksaa vuotta kaikkien kuntien osalta. Velkoina huomioidaan sekä lyhytaikaiset että pitkäaikaiset velat. Uuden tunnusluvun raja-arvo täyttyy 23 kunnassa, kun nykyisen velkaantuneisuuden kriteerin täyttää 176 kuntaa.
”Keltaiset valot” avuksi ennakointiin
Uudet kriteerit toimivat kunnan talouden ohjauksen mittarina.
Lakimuutosta valmistellut työryhmä laati ”keltaiset valot”, eli tietyt raja-arvot, joista kuntien kannattaa olla huolissaan.
Arvot ovat viitteellisiä, eikä niiden täyttyminen johda arviointimenettelyyn. Ne voivat kuitenkin auttaa kuntaa arvioimaan omaa talouttaan ja ryhtymään ajoissa tarvittaviin toimenpiteisiin.
