Espoo on velkaantunut kriisikriteerirajalle – kuudesta suurimmasta kaupungista neljä tekee alijäämää
Kuva: Liisa Takala
Espoon velkataakkaa on kasvattanut myös Espoon sairaalan rakentaminen. Pari vuotta sitten valmistunut sairaala on ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskus. Sairaalassa alkoi vuosi sitten myös HUS:n synnytysyksikön toiminta.
Vauraan Espoon velkataakka kasvaa ja on jo niin suuri, että kriisikuntakriteeri täyttyy kaupunkikonsernin velan osalta.
Espoon taloussuunnittelujohtaja Pia Ojavuo sanoo, että Espoo on Espoon sairaalan ja Länsimetron rakentamisen jälkeen kovasti velkaantunut eikä se hetkessä pääse veloista irti, vaan konsernin velkaantuminen jatkuu vuoteen 2023 saakka. Sen jälkeen suunnitelmien mukaan aletaan keventää velkataakkaa.
Espoon asukasluku kasvaa 1,7 prosentin vuosivauhtia, ja palveluita rakennetaan etupainotteisesti. Ensi vuonna nettomenot kasvavat, mutta käyttötalous on ylijäämäinen.
Veroprosentti on tarkoitus pitää nykyisellä tasolla, 18:ssa.
– Veroprosentti on myös kilpailutekijä, Ojavuo sanoo.
Neljä kuudesta suurimmasta kaupungista tekee tänä vuonna negatiivisen tuloksen.
Kuuden suurimman kaupungin tämän vuoden talousarvioiden mukaan Helsinki tekee tältä vuodelta hyvän tuloksen, lähes 300 miljoonaa euroa, ja velkaisen Espoonkin ylijäämä yltää lähes 50 miljoonaan euroon.
Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan talous näyttää talousarvioiden mukaan painuvan tänä vuonna alijäämäiseksi. Turun alijäämä on 20 miljoonaa euroa, Oulu 23, Tampere 30 ja Vantaa 31 miljoonaa euroa miinuksella.
TEKSTI: RIITTA VAINIO
Lue koko juttu tuoreesta Kuntalehdestä (ilm. 14.2.)
Veroprosentiksi 20, niin Espoonkin talous alkaa näyttää lohdulliselta. Näennäiseen kilpailukykyyn vetoaminen ja veroprosentin pitäminen sillä perusteella alimitoitettuna on poliittista jargonia, jolla ummistetaan silmät todellisuudelta.
Älkää syyttäkö sairaalaa tai länsimetroa…ne on rakennettu espoolaisille veronmaksajille…espoolaisten veronmaksajien rahoilla…vai olikos se niin että ne moniosaajat tuottaa jotain ??