Hallitus erosi, sote-uudistus tyssäsi – Kuntaliiton Tainio: Kunnat haluavat vapaaehtoisella yhteistyöllä eteenpäin
Kuva: VNK/Laura Kotila
Juha Sipilän reaktio sote-uudistuksen tyssäämiseen on hallituksen eroanomus.
Sote-uudistuksen kaatuminen on varmistumassa, sillä perustuslakivaliokunta on keskeyttänyt maakuntien tehtäviä säätävien lakien valmistelemisen, kertoo Yle.
Pääministeri Juha Sipilä, kesk., esitti hallituksen eroanomuksen, jonka tasavallan presidentti hyväksyi. Hallitus jatkaa toimitusministeristönä, eli rutiinit pyörivät muttta uusia päätöksiä ei tehdä.
Sipilän mukaan viime päivinä tullut tilannekuva velvoitti johtopäätökseen siitä, oliko sote-uudistuksella etenemismahdollisuuksia.
– Edellytyksiä ei ole. Se on minulle valtava pettymys, Sipilä sanoi tiedotustilaisuudessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Sote-maakuntauudistus on ollut tehtävälistamme yksi keskeinen tavoite. Se on ollut pitkä projekti. Työtä on tehty valtavasti, ja virheitäkin.
Sipilä kuvaili halituksen onnistumista siten, että paljon on saatu aikaan, mutta yksi viidestä tavoitteesta ei toteutunut. Hän myös muistutti, että viime hallituskaudella edes parlamentaarinen valmistelu ei tuonut perustuslainmukaista sote-lakiesitystä.
Perjantaina kokoustaneen sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto, vihr., kuvaili Sipilän päätöstä pyytää hallituksen eroa ”yllättäväksi vastuullisuudeksi”.
Selvistä perustuslaillisista ongelmista huolimatta hallitus esitti, että hyvin menee, Alanko-Kahiluoto kuvailee viime aikojen tilannetta.
Sote-valiokunnan puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen, kesk., kuvaili oloa pettyneeksi.
– Tavoitteet eivät häviä. Juuri nyt mietin, miten voimme luoda uskoa köyhiin kuntiin, Heikkinen sanoi Ylen haastattelussa.
Kuntaliitto katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on edelleen tarpeen. Sote-uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista on syytä pitää kiinni.
-Tärkeintä on, etteivät vuosien valmistelutyön tulokset mene hukkaan. Tarvitsemme jatkuvuutta, sillä sote-uudistuksen tarve ei ole kadonnut mihinkään. Hyvinvointi- ja terveyseroja tulee edelleen kaventaa ja kustannusten kasvua hillitä, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotteessa .
Ylen Aamu-tv:ssä vieraillut Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio arvioi, että hallitus yritti liian suurta uudistusta kerralla. Asiantuntijoiden kuuntelu unohtui, samanlaista mallia yritettiin koko maahan Helsingistä Kainuuseen.
– Kunnat eivät jää heitteille. Uudistusta on tehty pitkään, ja työ ei mene hukkaan. Valinnanvapautta ei tällaisessa muodossa voida hyödyntää, eikä kolmas hallinnon taso, maakunta, ehkä voi tällaisessa muodossa toteutua, Tainio sanoi.
Tainio muistutti, että kunnnissa on tehty hyviä yhteistyöhankkeita samalla kun suurta sote-uudistusta on yritetty valtakunnan tasolla.
– Monet haluavat jatkaa, Tainio sanoi.
– Eilen tuli Pohjanmaalta viesti, että kunnat ovat lähdössä kuntayhtymäpohjalta jatkaamaan. Tämäntapaisia viestejä tulee muualtakin. Luulen että suurin osa kunnista haluaa jatkaa maakunnan kokeisella alueella.
Lopulta liian iso pala, liian hauras legitimiteetti. Nyt ei saa jäädä soteen makaamaan, vaan jatkotyö käynnistettävä nopeasti ja parlamentaarisesti. Paljon hyvää valmistelua ja henkistä muutosta tehty alueilla ja muutoin. Uudistusten tarve ei ole poistunut. #sote @Kuntaliitto https://t.co/tTO1zmrY1h
— Timo Reina (@TimoReina) March 8, 2019
Uutista päivitetään.
Jos sana ”maakunta” voitaisiin nyt pysyvästi sote-uudistusten yhteydessä haudata ja keskityttäisiin puhdasoppisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen kunta ja kuntayhtymävetoisesti, haasteisiin olisi nykyistä helpompi löytää ratkaisuja. Valtion rahoituksen kanavointiin ei tarvita uusia hallinto-organisaatiota eikä ole muutoinkaan mieltä siinä, että valtion vastuulla nyt olevia tehtäviä ja organisaatiota sotketaan yhteen ja samaan järjestämistahoon, jolle kuuluu vastuu perinteisistä sosiaali ja terveyspalveluista. Annetaan vastuu ja kunnia kunnille ja niiden toteuttamille kuntayhtymille, ja huolehditaan siitä että rahoituksen osalta hyvinvointipalvelut taataan valtion ja kuntien yhteisrahoituksella. Näin ns maali voisi olla realistisesti saavutettavissa kuin tyrkyttämällä jotain epämääräistä maakuntamallia, jolla ei nykyiseen verrattuna voiteta yhtään mitään. Kuntayhtymät ovat riittävä tie laajentaa hartioita silloin kun siihen on oikeasti tarvetta ja perusteita.