Työttömien määräaikaishaastattelut tuoneet ihmisiä palvelujen piiriin – Pienikin kosketus TE-toimiston virkailijan kanssa koetaan tärkeäksi
Työttömien määräaikaishaastattelut ovat kuormittaneet TE-toimistojen asiantuntijoita.
Työttömien haastattelut parantavat työnhakijoiden ohjautumista palveluihin, osoittaa tuore määräaikaishaastattelujen vaikutuksista tehty tutkimus.
Tehostetut haastattelut ovat tuoneet uusia ihmisiä työllisyyspalveluiden piiriin ja lisänneet te-palvelujen palveluprosressin järjestelmällisyyttä.
Haastattelujen tehostumisella on ollut suora vaikutus palveluihin ohjautumiseen ja aktivointiasteeseen sekä viiveellä pieni vaikutus työllistymiseen.
Kustannustehokasta kaikkien asiakkaiden haastattelu ei kuitenkaan ole.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Haastattelumäärien lisääntyminen on kasvattanut TE-toimistojen asiantuntijoiden työtaakkaa ja heikentänyt työhyvinvointia. Tutkimuksen mukaan haastatteluja kannattaa tehdä myös jatkossa, mutta ei kaikille työttömille kolmen kuukauden välein.
Haastattelut siivonneet rekistereitä
Työ- ja elinkeinoviranomaisen on tullut järjestää kaikille työnhakijoille haastattelut kolmen Haastattelujen tavoitteena on tukea työtöntä työnhaussa, ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä sekä nopeuttaa avointen työpaikkojen täyttymistä.
Haastattelut ovat helpottaneet tiedon keräämistä työllisyyspalvelujen asiakkaista.
Parantuneen asiakastiedon avulla on löytynyt ihmisiä, joiden työttömyys on tosiasiassa päättynyt, mutt jäänyt kummittelemaan työhallinnon rekisteriin. Näin turhia työnhakuja on saatu päätettyä useita tuhansia.
Työnhakijat ovat kokeneet haastattelut hyödyllisempinä kuin haastattelijat.
Asiakkaiden myönteisiin näkemyksiin on vaikuttanut se, että haastattelutilanteet ovat olleet monelle työttömälle lähes ainoa työnhakua rytmittävä väline, sekä väylä saada henkilökohtaista palvelua TE-toimistosta. Pienikin kosketus TE-toimiston virkailijan kanssa koetaan prosessissa tärkeäksi.
Kuormittaa haastattelijoita
TE-toimistojen asiantuntijat kokevat haastattelujen ongelmaksi vähäiset resurssit ja kolmen kuukauden määräajan.
Kolmen kuukauden välein tehdyt haastattelut ovat lisänneet erityisesti turhien yhteydenottojen sekä erilaisten selvityspyyntöjen ja lausuntojen määrää. Se vie aikaa perustyönvälitystehtävistä.
Lisäksi asiakkaita on monesti niin paljon virkailijaa kohden, ettei haastattelujen toteutukseen pystytä valmistautumaan riittävästi. Se vaikuttaa suoraan haastattelujen laatuu ja siten myös palvelun osuvuuteen ja vaikuttavuuteen. Itse haastattelujen toteutuksen lisäksi varsinkin asiakkaiden tavoittaminen on osoittautunut työlääksi ja aikaa vieväksi.
Tutkimus osoittaa, että myös aktiivimallin voimaantulo vuoden 2018 alussa on tuottanut TE-toimistoille paljon ylimääräistä työtä. Aktiivimalli heijastuu määräaikaishaastatteluihin. Aktiiviehdon täyttäminen näyttää ohjaavan liikaa asiakkaan odotuksia palveluista.
Tutkimuksen perusteella haastatteluja ei kannattaisi tehdä kaikille asiakkaille samaan kolmen kuukauden tahtiin, vaan tehokkaampaa olisi määritellä haastatteluväli asiakkaan työnhakuvalmiuksien ja palvelutarpeen perusteella. Tässä pitäisi hyödyntää paremmin sähköisiä järjestelmiä. Myös rutiinitoimet tulisi automatisoida ja asiakkaiden omavastuuta lisätä.
Aktiivimallia voisi yksinkertaistaa
Aktiivimallin kehittämistarpeita pohtinut työryhmä sai työnsä päätökseen helmikuun lopussa.
Ryhmä löysi mallista kehittämisen ja yksinkertaistamisen mahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön vetämä kolmikantainen työryhmä käsitteli ehdotuksia aktiivisuutta kerryttävän toiminnan käsitteen laajentamiseksi ja ehdotuksia uusien henkilöryhmien rajaamiseksi aktiivimallin soveltamisen ulkopuolelle.
Ryhmä ei päässyt vaihtoehdoista yksimielisyyteen, mutta pitää tärkeänä että tulevaisuudessa selvitettäisiin mahdollisuus yhdistää ja muuttaa europerusteisiksi aktiivisuuden edellytykset palkkatyössä, yritystoiminnassa ja omassa työssä.
Samoin tulisi selvittää mahdollisuutta yhdistää laissa olevat aktiivisuusedellytykset selväksi kokonaisuudeksi.
Työryhmän mielestä jatkossa tulisi selvittää, voisiko työttömyysturvalaissa olevat erilliset työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea koskevat aktiivimallia koskevat säännökset yhdistää. Tällä hetkellä säännökset ovat identtiset, mutta erilliset.
