Tutkimus: Seutukaupungeissa vahva pitovoima

Seutukaupungeissa on hyvä pitovoima, käy ilmi 55 suomalaiskaupungin tunntettuutta, imagoa ja vetovoimaa tarkastelleen tutkimuksen tuloksista.

Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset, jotka muodostavat ympärilleen luontaisen työssäkäynti- ja asiointialueen.

Voimakkaimman pitovoiman kaupunkeja tutkimuksen perusteella ovat Paimio, Iisalmi, Tornio, Kalajoki, Uusikaupunki, Heinola, Rauma, Raahe, Suonenjoki ja Ylivieska.

Noin joka kuudes suuren kaupungin tai lähiseudun kaupungin asukas voisi tutkimuksen mukaan harkita muuttamista seutukaupunkiin. Vastaajia houkuttelee seutukaupunkeihin asumiseen liittyvien seikkojen ohella kaupungin ilmapiiri ja fiilis. Asuinpaikan valintaan vaikuttaa vastaajien mukaan myös kaupungin persoonallisuus ja erottautuvuus.

Turvallisuus, asuinympäristöön liittyvät mahdollisuudet ja liikenteellinen saavutettavuus nousevat seutukaupunkien vahvuuksiksi, kun asiaa kysytään kaupunkilaisilta itseltään.

Kaksi kolmasosaa seutukaupungeissa nyt asuvista voisi valita asuinpaikakseen uudelleen oman kaupunkinsa, jos valinta olisi ajankohtainen.

– Tulokset osoittavat, että seutukaupungeissa asuu kotipaikkakuntaansa tyytyväisiä kaupunkilaisia. Tavoitteena on, että myös muualla asuvat pitäisivät seutukaupunkeja potentiaalisina asumis- ja opiskelupaikkoina. Näin seutukaupungeissa toimivat yritykset saisivat tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa ja koko seudun elinvoima vahvistuisi entisestään, sanoo seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa.

Vertailun kärkipään kaupungeissa yhdistyvät hyvä imago ja kasvu

Tutkimuksessa kaupunkien vetovoimaa arvioitiin indeksillä, johon yhdistettiin tutkimukseen vastanneiden käsitykset kaupungin vetovoimasta sekä tilastollinen elinvoimaisuus. Tämän yhdistelmäindeksin kärkikymmenikköön nousivat Rauma, Uusikaupunki, Kalajoki, Raahe, Tornio, Iisalmi, Valkeakoski, Ylivieska, Pietarsaari ja Savonlinna.

Useimpia indeksin kärkipäähän sijoittuvia kaupunkeja yhdistää menestys kovilla mittareilla eli myönteinen kasvu-ura, kasvava asukasmäärä tai hyvä työllisyysaste.

Vastaajien mielikuvissa kärkipään kaupunkeja yhdistävät hyvät työllistymismahdollisuudet, keskustan vireys ja viihtyisyys, kaupungin erottuvuus sekä hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut.

Tausta

Tutkimus toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna tammikuussa 2019 ja se perustuu yhteensä noin 12 800 vastaukseen. Tutkimuksen toteutti Innolink Oy.

Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat oman seutunsa talous- ja palvelukeskittymiä, mutta eivät maakuntakeskuksia. Niitä on Suomessa kaikkiaan 55 kappaletta, ja niissä asuu yhteensä 920 000 asukasta.

Tutkimuksen taustalla on paitsi seutukaupunkien tunnistama tarve kaupunkien vetovoiman mittaamiselle ja vertailulle ”pehmeiden mittarien” avulla , myös keväällä 2018 toteutettu tilastotietoihin perustuva Timo Aron ja Susanna Haanpään tekemä 55 kaupungin seutukaupunkianalyysi sekä.

Sijainniltaan seutukaupungit ovat keskittyneet vahvasti eteläiseen ja läntiseen Suomeen. Seutukaupunkien väkiluku vaihteli Kannuksen 5 500 asukkaasta Salon 53 000 asukkaaseen vuonna 2017. Seutukaupungit tarjoavat kotipaikan lähes miljoonalle ihmiselle sekä noin 60 000 yritykselle. Seutukaupungeissa käy töissä noin 342 500 ihmistä.

Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:

Alle 10 000 asukkaan kaupungit (16): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Kemijärvi, Nurmes, Pudasjärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi ja Keuruu

10 000–19 999 asukkaan kaupungit (22): Huittinen, Mänttä-Vilppula, Kitee, Paimio, Nivala, Lieksa, Kankaanpää, Alavus, Kalajoki, Kauhajoki, Loviisa, Ylivieska, Parainen, Uusikaupunki, Loimaa, Kauhava, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski ja Pietarsaari

20 000–29 999 asukkaan kaupungit (13): Hamina, Jämsä, Valkeakoski, Varkaus, Kurikka, Kemi, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki

Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo.

Linkki tutkimukseen