Lapin matkailun vahva vire näkyy kuntataloudessa

Samaan aikaan kun suurimmassa osassa Suomen kuntia tuskaillaan talouslukujen kanssa, niin Pohjois-Lapin pienimmissä matkailukunnissa voidaan myhäillä tyytyväisenä. Matkailun vahva vire näkyy kuntien viime vuoden talousluvuissa. Kun ihmisillä on töitä, niin verotuloja kertyy kuntien kassaan.

Inarissa kertyi viime vuonna kunnallisveroa 1,4 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Tämän seurauksena koko kunnan (peruskunta+liikelaitos+taseyksiköt) tilikauden ylijäämä oli 1,652 miljoonaa euroa. Kun talousvertailua tehdään koko kuntakonsernin osalta, niin ylijäämä nousee lähes neljään miljoonaan euroon.

-Pohjois-Lapin alueella on talouskasvu ollut viime vuosina voimakasta. Saariselkä on meidän matkailualueista ykkönen, mutta kasvua on tapahtunut matkailun osalta myös muualla kunnan alueella. Autojen rengaustestaus on tuonut alueelle kymmenien miljoonien investoinnit. Matkailu ja rengastestaus ovat symbioosissa keskenään, sillä testaajat käyttävät paljon majoitus- ja ravintolapalveluja, Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine kertoo.

Inarissa halutaan pitää kaavoituksessa narut tiukasti omissa hyppysissä. Vaikka paineita on, niin joka niemeen, notkoon ja saarelmaan ei uutta lomakeskusta ole tulossa.

-Kysyntää tonteille on paljon, mutta olemme pinta-alaltaan kahden maakunnan kokoinen Suomen suurin kunta, joten tilaa meillä kyllä riittää. Matkailussa meillä on yhä kasvunvaraa, mutta pitää malttaa kasvaa maltillisesti. Tällä hetkellä eniten kysyntää on neljän ja viiden tähden majoituspaikoista, kunnanjohtaja pohtii.

Vuokra-asuntopulaan on vastattu

Elinkeinoelämän vilkastuminen on aiheuttanut paineita paikkakunnalle muuttavan työvoiman asuttamisesta. Kunnan vuokra-asuntopula nousi pari vuotta sitten valtakunnantason uutiseksi, joka pisti sitten potentiaalisiin vuokra-asuntojen rakentajiin liikettä.

-Yksityisten rakennuttajien toimesta meille on valmistumassa ennätysmäärä uusia vuokra-asuntoja. Tilanne on parantunut ja se tulee yhä parantumaan, Laine vakuuttaa.

Pelkkien suurten tulojen varassa ei Inarissa kunnan taloudenpito kuitenkaan ole. Järkevät ratkaisut perusterveydenhuollon suhteen ovat tuottaneet tulosta viime vuonnakin, kun erikoissairaanhoidon kulut jäivät alle budjetoidun.

-Meillä budjetoidaan menot hyvin realistisesti, emmekä ole lähteneet alibudjetointiin. Toinen tärkeä selittävä tekijä on se, että meillä on täällä ympärivuorokautinen päivystys. Meillä on hyvä lääkäritilanne, joka näkyy perusterveydenhuollon toimivuutena, Toni K. Laine toteaa.

Lentokentän ja toimivien lentoyhteyksien merkitys on valtava koko matkailualueen kehitykselle. Ilman Ivalon lentokenttää alueen matkailu yskisi melkoisesti. Lentokenttä on elinehto myös ulkomailta saapuville rengastestaajille, kotimaan matkailijoille ja Inariin töihin suuntaaville nuorille ammattilaisille.

-Lentokenttä on se verisuoni, joka pitää meidät hengissä. Lentomatka Helsinki-Vantaalle kestää alle 1,5 tuntia, Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine muistuttaa.

Ylijäämää kyllä – liikkumavaraa ei liikaa

Kolarissa vuoden 2018 tilinpäätökseen kertyi ylijäämää 1,163 miljoonaa euroa. Myös Kolarin suunnalla suurin selittävä tekijä oli verotulojen toteutuminen yli ennustetun. Velkaa kunnalla oli vuoden 2018 asukasta kohden pari euroa vaille 1600.

Tammikuun lopulla kunnanjohtajana aloittanut Kristiina Tikkala on tyytyväinen kunnan talouslukuihin, mutta painottaa huolellisen taloussuunnittelun merkitystä myös tulevina aikoina.

-Peruskuvio on, että näin pienellä asukasmäärällä talouden liikkumavara ei ole iso. Kun väestöpohja on pieni, niin kovin isoja negatiivisia yllätyksiä ei saa tulla. Mutta ilmeisesti täällä on osattu huolehtia talouden suunnittelusta, Tikkala arvioi.

-Joka vuosi niitä yllätyksiä kuitenkin tulee sieltä tai täältä. Kun siihen on huolellisesti valmistauduttu, niin nokka pysyy pinnalla ikävistä yllätyksistä huolimatta, Kristiina Tikkala uskoo.

Työpaikkoja riittää

Kittilässä jouduttiin viime vuonna tyytymään ”vain” 1,7 miljoonan euron ylijäämään. Edellisenä vuonna ylijäämää kertyi 200 000 euroa enemmän ja taseeseen kertynyttä ylijäämää on 14,5 miljoonaa euroa. Lainamäärä/asukas oli vuoden 2018 lopussa 2706 euroa.

-Matkailun vaikutus näkyy kunnan taloudessa, sillä työllisyystilanne on erittäin hyvä. Meidän työttömyysaste oli helmikuussa 6,9 prosenttia ja tammikuulla kunnan alueella oli yli 200 avointa työpaikkaa, vs. kunnanjohtaja Antti Jämsén kertoo.

Pelkästään matkailun kasvun varassa Kittilässä ei eletä. Agnico Eaglen omistama Suurkuusikon kultakaivos tarjoaa töitä alihankkijat mukaan laskettuna noin tuhannelle työntekijälle.

-Kaivostoiminta on myös merkittävä työllistäjä. Kultakaivos on Euroopan suurin ja siellä työskentelee alihankkijat mukaan laskettuna yli tuhat työntekijää. Näistä puolet on Kittilästä ja 90 prosenttia Lapin alueella, vs. kunnanjohtaja Antti Jämsén toteaa.