Pääkirjoitus: Kuntajohtajan happotesti

Kuntajohtajilta odotetaan nyt uutta strategista otetta johtamiseen, jossa pitkän linjan näkymä luodaan vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa.

Kuntajohtajapäivillä Oulussa puhuneen tulevaisuudentutkija Markku Wileniuksen mukaan elinvoimainen kunta syntyy vain voimakkaasti painopisteitä uudistamalla, hyödyntämällä hajautettua älykkyyttä, yhteistyöalustoja ja kääntämällä katse epämukavuusalueelle. Harva kuntajohtaja on eri mieltä, vaikka elämme juuri nyt murrosta, joka on johtamisen todellinen happotesti.

*   *   *

Yksi testin koetinkivi on sote- ja maakuntauudistukselle asetettu tiukka aikataulu. Lakiluonnokset lähtevät lausuntokierrokselle tässä kuussa, valinnanvapautta valmistellaan vielä. Aikaa perehtyä ja muodostaa näkemyksiä annetaan reilut pari kuukautta, ja poliittisia päätöksiä pitäisi tapahtua vielä tänä vuonna.

Maakunnat perustetaan oikeastaan jo ensi kesänä, kun väliaikaishallintoa aloitellaan. Samaan aikaan uudet kunnanvaltuustot aloittavat töitään ja ryhtyvät luotsaamaan aivan uudenlaisia kuntia. Jo vajaan vuoden sisällä kuntavaaleista, tammikuussa 2018, järjestetään ensimmäiset maakuntavaalit. Uusien maakuntien on määrä aloittaa toimintansa 2019.

Johtamistyötä siis kunta- ja maakuntakentällä riittää, eikä vähiten historian suurimman henkilöstösiirron myötä.

*   *   *

Soten siirtyminen maakunnille on kuntajohtajille vielä suhteellisen helppo asia, etenkin jos kunta on jo mukana sote-palvelut järjestävässä kuntayhtymässä.

Esittelemme tässä lehdessä kolme muutosjohtajaa, joiden tehtävänä on saattaa omien alueidensa sotet maaliin. He korostavat kaikki yhteistyön merkitystä, kun osapuolina on valtionhallinnon organisaatioita, kuntia sekä se kaikkein tärkein ryhmä eli kuntalaiset.

Kunnan uusi rooli soten jälkeen voi olla johtajalle myös mahdollisuus. Tässä numerossa pureudumme Kuntalehden tekemään kyselyyn, jonka mukaan suurin osa kuntajohtajista uskoo, että soten jälkeen johtamisen edellytykset paranevat ja vahvalle kuntajohtajamallille on edelleen perusteet. Myös haastattelemamme valtiovarainministeri Petteri Orpo, kok.,vakuuttaa, että kunnille jää tärkeä rooli, onhan niillä lukuisia yhteiskunnan avaintehtäviä.

*   *   *

Kuntajohtajapäivillä moni johtaja esitti käytännön johtamishaasteena soten sijaan epävarmuuden valtakunnallisten palvelukeskusten perustamisesta. Miten erilaiset tukipalvelut ICT:stä henkilöstöhallintoon järjestetään? Se vaikuttaa konkreettisesti arjen johtamiseen, ja sillä on heijastusvaikutuksia kaikkeen kunnan toimintaan.

Huolestuttava viesti kentältä niin ikään on, että suuri osa valtuutetuista ei ymmärrä kokonaisuutta. Johtaminen on viestintää. Viestintä on hankalaa, kun moni asia on vielä epävarma ja auki.

*   *   *

Muutoksista huolimatta kuntajohtamisessa on sentään jotain pysyvää: verkostot. Juvan kuntaa 30 vuotta johtanut Heikki Laukkanen sanoo, että verkostoja ei voi koskaan yliarvioida ja kutsuu verkostojohtamista reippaasti huoraamiseksi, jossa on oltava valmis paitsi ottamaan, myös antamaan. Juvalla johtamishommaa jatkaa Laukkasen eläköidyttyä Mervi Simoska, jonka käyntikortit ovat loppumassa jo ennen pestin alkamista. Laukkasen ja Simoskan mietteitä löytyy lisää jutussamme sukupolvimurroksesta.

*   *   *

Monimutkaisen kentän hallinta ja jatkuva vuorovaikutus leimaavat tämän päivän johtamista. Sosiaalinen media on ankara epäonnistumisia kohtaan, joten viestinnän ja reagointikyvyn on oltava kunnossa. Poliittinen ohjaus pahimmillaan heikentää johtamisessa tärkeää arvopohjaa ja voi haitata strategista johtamista.

Kuntajohtajapäivillä kuntajohtajan työtä luonnehdittiin huomattavasti yrityksen johtamista vaativammaksi. Se vaatii poikkeuksellista kykyä sietää epävarmuutta ja pitää kiinni pitkäjänteisestä suunnittelusta. Muutosjohtaminen on toimintamallien muuttamista, ja nykymaailmassa nopea kokeilukulttuuri on tullut jäädäkseen.

Marja Honkakorpi, päätoimittaja

Kirjoitus on Kuntalehden 8/2016 pääkirjoitus