Politiikkaa luetaan paitsi asioiden myös henkilöiden tekemisten kautta. Siihen, mitä politiikan ykkösnimet tekevät, on aina jokin syy. Asiapuolella hallituksella on edessään vaikea uudelleenarvioinnin paikka. Valtiosihteeri Raimo Sailas on monta kertaa muistuttanut, että hallitusohjelman taloudellinen pohja on pettänyt. Hän sanoi myös, että maamme taloudelle ennenaikaiset vaalit olisivat myrkkyä.

                                   ✦✦✦
  
Kun nämä asiafaktat yhdistetään ykköspoliitikkojen ”hallituspakoiluun”, on pääministeri Jyrki Kataisella, kok., navigaattorikielellä ilmaistuna ”vaaran paikka”.

Otetaan ensiksi demarien ministerikierrätys. Arvellaan, että Erkki Tuomioja ja Jukka Gustafsson menevät keväällä vaihtoon. Tilalle ulkoministeriksi tulee todennäköisesti Miapetra Kumpula-Natri. Opetusministerin salkkua voitaisiin kierrättää niin, että edelleen nousukiidossa olevasta asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurusta tulisi tärkeän opetusministeriön ykkösministeri.

Mutta poliittisesti paljon mielenkiintoisempi on kysymys, miksi Eero Heinäluoma ei halunnutkaan lähteä hallitukseen, ja ulkoministeriksi, vaan jatkaa puhemiehenä. Se on ajanmerkki numero yksi. 

                                   ✦✦✦

Eikö nykyinen hallituspohja vaikeuksineen houkutellut? Hän ei lähtenyt myöskään Anneli Jäätteenmäen, kesk., hallitukseen vuonna 2003, vaan jäi odottamaan Jäätteenmäen vääjäämätöntä umpikujaa ja eroa. Seuraavaan, Matti Vanhasen, kesk., hallituksen hän lähti 2005 valtiovarainministeriksi.

Toisaalta ministerikierrätyksen ajoitus olisi ollut Heinäluoman kannalta hankalaa. Puhemies valitaan helmikuun alussa ja ministerikierrätys olisi vasta loppukeväästä.

Jo ennen Heinäluomaa kokoomuksen Jyri Häkämies, teki oman arvionsa: poliittinen ura oli lakikohdassa, mitään elinkeinoministerin asemaa parempaa ei olisi luvassa ja kun hänelle tarjottiin EK:n toimitusjohtajan paikkaa, ratkaisu oli helppo.

                                   ✦✦✦

On tietysti haasteellista tehdä uusi ura, mutta arvioiko Häkämies Kataisen hallituksen lopputaipaleen liian riskialttiiksi? Tämä on ajanmerkki numero kaksi.

Helsingissä suurta suosiota nauttivalle Jan Vapaavuorelle, kok., elinkeinoministerin paikka oli lottovoitto. Vaikka kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikka on tärkeä, Vapaavuorelle sopii paremmin soololaulu kuin epävireisen kuoron johtaminen. Hän on lisäksi sopivan ikäinen vaikka puolueen puheenjohtajaksi, kun Katainen siihen aikanaan kyllästyy.

                                   ✦✦✦

Kolmas ajanmerkki on keskustan onnistuneelta vaikuttava ”kotiinpaluu”. Kuntavaaleissa tuli yli 18 prosentin kannatus, ja YLE:n eduskuntavaaligallupkin antoi toissa viikolla samoja lukuja. Keskustan kärkinimet näyttävät löytäneen oikeat asemansa: Mauri Pekkarinen,  on taitava eduskuntaväittelijä ja hyökkään pisteliäästi joka asiassa. Ex-puolustusministeri Seppo Kääriäiselle, hallitus petasi ´viisaan miehen´ paikan epäsuositulla puolustusvoimauudistuksellaan ja Islannin ilmavalvonnallaan. Juha Sipilän,  rauhallinen asiantuntija-argumentointi kuulostaa uskottavalta ja puree keskustan kenttään. Oppositon ykköspuolueen viitta on selvästi siirtynyt keskustan harteille.

                                   ✦✦✦

Sokerit pohjalla. Neljänneksi nousee Timo Soini, ps., Hän ilmoitti Itsenäisyyspäiväviikon aluksi, että tähyää jo kohti seuraavia vaaleja ja että olisi mahdollisesti taas eurovaaliehdokkaana! Siis vain pari kuukautta kuntavaalien jälkeen Espoon kaupunginvaltuuston tuleva puheenjohtaja haikaileekin Brysseliin. Perussuomalaisten kuntavaalitulos kaksinkertaistui edellisiin vaaleihin nähden, mutta se sai Soinin vain happamaksi: 12,3 prosentin kuntavaalikannatus onkin eduskuntavaalien 19,05 prosenttiin verrattuna ymmärrettävä pettymys. Ehkä Soini onkin omimmillaan kiertämässä Eurooppaa EU-kriittisenä populistijohtajana!

Valtiovarainministeriö julkaisee uuden talousennusteensa pikapuoliin. Nordea näki jo valoa tunnelin päässä, mutta tumput suorina seisten sekin kyllä sammuu. Kataiselle tämä on näytön paikka.  

Kun tilanne on tämä, kunta- ja sote-uudistus saattavat jäädä pahasti sivurooliin. Niillä ei minkään laskelman mukaan säästettäisikään vuosiin yhtään mitään, päinvastoin kustannuksen kuntapuolella vain nousisivat. Sääli, sillä uudistusten valmisteluun on jo tähän mennessä pantu ihmisenergiaa yhden ydinvoimalan verran. ✦

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*