Alueellinen kilpailukyky edistää koko Suomen kilpailukykyä

p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}

Suomessa käydään sote-kompromissin jälkeistä keskustelua.
Kuntajohtajan näkökulmasta uudistuksessa on nähtävä hyvänä piirteenä
todennäköinen erikoissairaanhoidon ja keskussairaaloiden välisen työnjaon
vauhdittaminen.

Sen sijaan siltä osin kun kyseessä on asukkaiden lähellä
järjestettävät sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut, sisältää
kompromissi sekä perustavaa laatua olevia ongelmia että käytännössä vielä monia
ratkaisemattomia asioita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy
kaupungeilta ja kunnilta erva-alueille. Ainakin Forssan seudun näkökulmasta
tämä kehityssuunta aiheuttaa huolta.

                              * * *

Monimutkaista poliittista sote-kompromissia ei olisi
tarvittu lainkaan, mikäli uudistuminen olisi lähtenyt liikkeelle
kuntavetoisesti alueiden omista lähtökohdista käsin, käytännössä siis
välttämättömien kuntaliitosten toteuttamisella etupainotteisesti
vapaaehtoiselta pohjalta.

Näköpiirissä ei edelleenkään ole, että näin tapahtuisi
Suomessa laajasti.

Siksi riskinä on, että alueellisesti kuntaliitosten ja
niiden kautta rakentuvan elinvoimapolitiikan edistämisen sijaan Suomen
alueellinen kilpailukyky rapautuu edelleen samalla kun kaupunkiseutujen välinen
kilpailu osaamisesta, yrityksistä, työpaikoista ja kansainvälisistä
verkostoista kiihtyy.

Ne alueet, joissa elinvoimanäkökulma jätetään paitsioon,
jäävät sote-uudistuksesta riippumatta väliinputoajiksi ja häviäjiä ovat
alueiden yritykset ja suomalainen veronmaksaja.

                              * * *

Sote-uudistuksesta huolimatta Suomi ei pärjää enää
nykyisellä kuntarakenteella. Tarvitsemme innovatiivisuuteen kannustavia uusia
toimintamalleja, sekä uudentyyppistä asukas- ja asiakaslähtöisyyttä. Yritysten
kansainvälistymisen edistäminen ja verkostoitumisen tukeminen ovat keskeisiä
tulevaisuudessa kaupunkien kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä.

On päivän selvää, että nykyisellä kuntarakenteella emme
esimerkiksi Forssan seudulla tässä enää pärjää. Siksi kuntarakenteen muutosta
pitkittämällä teemme pahimmillaan kallista ja peruuttamatonta jälkeä koko
seudun elinkeinoelämälle ja asukkaille veronmaksajina.

                              * * *

Jotta hyödyt realisoituisivat parhaalla tavalla, ehdotan
että sote-uudistuksessa nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät
sekä kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet muutettaisiin osakeyhtiöiksi, jotka
kunnat ja kaupungit omistaisivat. Näinhän toimitaan jo ammattikorkeakoulujenkin
osalta.

Järjestämisvastuun omaava erva-alue kilpailuttaisi
sopimusperusteisesti niin julkiset kuin yksityiset palveluntarjoajat.
Osakeyhtiömallissa julkinen palvelun tuottaja olisi samalla viivalla ja
kokonaisuutena kaikki prosessit tehostuisivat. Lisäksi on tärkeää, että
sairaanhoitopiirit eivät enää jäisi ns. väliportaan hallinnoksi tai sote-alueiksi.
Niiden tehtävät on järkevää siirtää osin erva-alueille ja osin maakunta- ja
seutukaupungeille.

                              * * *

Jollain tavoin kaupungeille on turvattava mahdollisuus
ohjata sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelutasoa jatkossakin. 

Jotta tämä olisi ylipäätään mahdollista, on kuntarakenteiden
muuttaminen ja uudistaminen edelleen välttämätöntä. Seutukaupungit uhkaavat
jäädä uudistuksessa väliinputoajaryhmäksi kun suuremmat maakuntakeskukset
pystyvät erva-alueen sisällä omalla painoarvollaan sopimaan monista
toiminnallisista kysymyksistä.

Sami Sulkko

Forssan kaupunginjohtaja