Eurooppa-päivää vietetään tänä vuonna poikkeuksellisissa oloissa. Koronapandemia on iskenyt muodossa tai toisessa Euroopan jokaiseen kolkkaan ja lamauttanut monia yhteiskuntiemme avaintoimintoja. Väliaikaisesti hyllylle ovat joutuneet monet EU:n perusperiaatteet, kuten vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä ja jopa niiden sisällä.

Toisaalta kriisi on osoittanut jäsenvaltioiden välisen riippuvuuden toisistaan ja globaalista taloudesta. Yhteistyötä tarvitaan siksi enemmän kuin koskaan, kun Eurooppaa ryhdytään jälleenrakentamaan koronakriisin raunioista. Tämän yhteistyön tulee lähteä liikkeelle ruohonjuuritasolta.

Korona-aika on entisestään korostanut digitalisaation arvoa modernissa yhteiskunnassa. Päätöksenteko ei ole keskeytynyt ja demokratia toimii poikkeusoloissakin. Koska Suomessa on paljon kokemusta digitaalisten työvälineiden hyödyntämisestä kouluopetuksessa, meillä etäopetukseen siirtyminen sujui varsin mutkattomasti moniin Euroopan maihin verrattuna. Muualla Euroopassa on ihasteltu myös sitä, kuinka monet suomalaiset kunnat ovat järjestäneet etäkoulua käyville maksuttoman ”etäruokailun”.

Myös terveydenhuollossa etävastaanotoille ja muille digitaalisille ratkaisuille on ollut kova kysyntä koronaepidemian aikana. Tälläkin alalla Suomi on edelläkävijä eurooppalaisella tasolla. Hyvien käytäntöjen jakaminen EU:n kuntien ja alueiden välillä on tärkeää, jotta nämä pystyvät palvelemaan paremmin kansalaisia poikkeusoloissa. Alue- ja paikallishallintoa EU:ssa edustava Euroopan alueiden komitea on perustanut tätä tarkoitusta varten tietojenvaihtofoorumin, joka kokoaa yhteen eurooppalaisten kuntien ja alueiden kokemuksia koronaepidemian ja sen seurausten hoidosta.

Erityisen tärkeää on, että EU:n päättävät elimet kuuntelevat paikallisyhteisöjä. Yhteistyö katastrofien jälkien korjaamiseksi ei ole EU:lle uutta. Euroopan valtioiden yhteisöhän luotiin aikanaan suojelemaan kansoja sodalta. Tähän asti eurooppalainen politiikka on kehittynyt kansallisvaltioiden sanelemassa tahdissa. Nyt kunta- ja aluehallinnon näkemykset olisi otettava entistä paremmin huomioon kaikissa uusissa toimenpiteissä ja EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa. Euroopan maiden talouden jälleenrakennus, ekologinen siirtymä ja sosiaaliset innovaatiot on toteutettava niin, ettei yhtäkään paikkaa tai ihmistä unohdeta.

Hallitusten tasolla on sovittu alustavasti EU:n elvytysrahaston perustamisesta. Sen varoin tulisi auttaa Euroopan alue- ja paikallishallintoa vastaamaan kriisin sosiaalisiin seurauksiin. EU:n toimenpiteiden avulla olisi vauhditettava julkisten palvelujen digitalisaatiota, tuettava pahiten kärsineitä pk-yrityksiä ja autettava myös harvaan asuttuja maaseutualueita. Koska pandemiat eivät tunne rajoja, tulevaisuutta varten olisi perustettava terveysuhkiin keskittyvä EU:n hätämekanismi sekä eurooppalainen pandemiakoordinointikeskus.

Koronapandemian positiivisia vaikutuksia on ollut se, että teollisuuden ja liikenteen päästöt ovat vähentyneet maailmanlaajuisella tasolla kuluneiden viikkojen aikana merkittävästi. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksikin on siis mahdollista tehdä nopeita ja tehokkaita toimia, jos niin halutaan. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että taloudellisen toiminnan ja liikkumisen rajoituksista pitäisi tehdä pysyviä, mutta talouskasvun olisi rakennuttava aiempaa kestävämmälle pohjalle.

Kansallisten ja EU-vaalien äänestyskäyttäytymisestä näkyy, että kansalaiset kaipaavat uudenlaista demokratiaa ja uudenlaisia vaikuttamismahdollisuuksia. Tämän vuoden aikana on määrä käynnistää

Euroopan tulevaisuuskonferenssi, jossa pohditaan suuntaa EU:n kehittämiselle. Paikallisyhteisöt toimivat linkkinä unionin ja kansalaisten välillä ja siksi niillä tulisi olla tässä prosessissa avainasema.

Kirjoittajat:

Apostolos Tzitzikostas, Euroopan alueiden komitean (AK) puheenjohtaja

Markku Markkula, AK:n Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja

Anne Karjalainen, AK:n Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja

Avainsanat
alueiden komitea EU Eurooppa koronavirus

Luitko jo?