Digitalisoidaan julkiset palvelut

Tuoreeseen hallitusohjelmaan on kirjattu kärkihanke Digitalisoidaan julkiset palvelut. Hankkeen keskeiseksi tavoitteeksi on mainittu julkisen talouden tuottavuuden nostaminen.

Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen onkin hyvä tavoite nyt ja tulevaisuudessa. Hyvinvoinnin, niin materiaalisen kuin henkisen, lisäys perustuu pitkällä aikavälillä vain ja ainoastaan tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvuun, kaikki muu on sen osalta toissijaista. Jotta tähän päästäisiin, tarvitaan konkreettisia esityksiä. Hallinnollisten rakenteiden muuttaminen ei suoranaisesti lisää tuottavuutta, mutta antaa mahdollisuuden siihen. Digitalisoinnilla tuottavuutta voidaan nostaa tai sitten sotkea asiat entistä pahemmin.

Mitä digitalisointi edes tarkoittaa? Ensinnäkään digitalisaatiota ei voida luokitella tulevaisuuden ilmiöksi, se on nykypäivää. Tarkkaa määritelmää termille on vaikea löytää, eikä sillä oikeastaan ole merkitystäkään. Pohjimmaltaan kyse on informaation tuottamisen ja hyödyntämisen automatisoinnista sekä prosessien uudelleen muotoilemisesta. Digitalisoinnilla ei saavuteta varsinaista hyötyä, ellei prosesseja muuteta samanaikaisesti. Vanhan palvelukonseptin tai -prosessin digitalisointi tai sähköistäminen ei itsessään riitä.

Mietitäänpäs sitten kuntapalveluita, miten digitalisoinnilla voitaisiin parantaa esimerkiksi kotihoitajan tai opettajan työn tuottavuutta tai vaikuttavuutta? Yksi konkreettinen hyödyntämiskohde voisi olla esimerkiksi se, että työntekijöiden ydintyön osuutta kokonaistyöajasta voitaisiin lisätä. Peruspalveluissa työskentelevien työajasta kuuluu iso osa raportointiin sekä asioiden kirjaamiseen. Nämä ovat asioita jotka voitaisiin automatisoida digitaalisoinnin avulla. Tämä helpottaisi työntekijää keskittymään ydintehtävään ja työnsä vaikuttavuuden lisäämiseen, jolloin myös kustannukset alenisivat.

Toinen kanava tuottavuuden kasvuun voisi olla palveluiden uudelleenmuotoilu digitalisaatioita hyväksikäyttäen. Esimerkiksi terveydenhoidossa kuntalaisia voitaisiin opettaa mittaamaan omaa terveyttään älylaitteilla, jotka lähettäisivät tiedot suoraan terveydenhoidon ammattilaisten analysoitavaksi. Näin voitaisiin parantaa ennaltaehkäisevää otetta sekä lisätä ihmisten tietoisuutta omasta terveydentilastaan. Tämä tosin vaatii kehittynyttä teknologiaa.

Digitalisaatiota voitaisiin hyödyntää myös koulumaailmassa. Koulutuksen palvelukonsepti voitaisiin muotoilla uudelleen digitalisaatiota hyväksikäyttäen. Nykyinen opetuskonsepti ei välttämättä sovellu kaikille oppilaille. Tämä ihmistyyppi ei yleensä saavuta koulussa hyviä tuloksia, mutta menestyy esimerkiksi työelämässä tai oppii kieliä koulun ulkopuolella. Keskeinen tekijä on motivaatio. Digitalisaatiota hyödyntäen opetuksen konsepti voitaisiin muotoilla uudestaan siten, että oppilaiden opiskelumotivaatiota saataisiin nostettua. Tämä lisäisi vaikuttavuutta ja alentaisi kustannuksia. Ehkäpä ryhmäkoolla ei olisi enää niin suurta merkitystä.

Jos kuntapalveluiden tuottavuutta halutaan parantaa, on keksittävä jotain uutta. Vanhaa palvelukonseptia kiristämällä ei tehoja voida saavuttaa loputtomasti. Palveluiden keskittäminen tuottaa tuottavuushyötyjä tietyissä peruspalveluissa, muttei kaikissa. Tarvitaan jotain mikä parantaa toiminnan vaikuttavuutta mutta vähentää kustannuksia. Digitalisaatio yhdistettynä normien purkamiseen ja kokeiluun on hyvä yhdistelmä tämän saavuttamiseksi. Se avaa mahdollisuudet innovaatioiden syntymiselle.

Mikko Mehtonen

Erityisasiantuntija, Kuntaliiton Kuntatalous-yksikkö

Kirjoitus on julkaisut alun perin Kuntaliiton blogissa.