Elinvoimaa (paikka)kunnalle

Meille kaikille lienee tullut viimeisten viikkojen aikana varsin selväksi, että Suomi saadaan nousuun vain yksityissektorille syntyvien uusien työpaikkojen kautta. On myös hyväksyttävä, että digitalisaation, kansainvälisen työnjaon ja kulutuskysynnän muutoksen seurauksena yrityksistä poistuu koko ajan työtä, jonka tekeminen ei uudessa tilanteessa ole kannattavaa. Suomalaisten yritysten täytyy pystyä uudistumaan niin, että uusia työpaikkoja generoituu poistuvaa työtä nopeammin.

Vaikka kehityksen tahti on kiihtyvä ja markkinat vievät, ei kuntien ja valtion toiminta ole tässä pelissä vailla merkitystä. Uudet työpaikat syntyvät entistä suuremmassa määrin pieniin yrityksiin, joiden kehittymistä kunnat ja niiden omistamat kehittämisyhtiöt tukevat esimerkiksi yritysneuvonnalla, kokoamalla yritysten kasvua ja uudistumista tukevia kehittämishankkeita ja huolehtimalla toimitilojen saatavuudesta.

Kun henkilöstön määrää Elyissä ja TE-toimistoissa vähennetään, korostuu kuntien rooli yritysten kehittämispalveluissa ja julkisten yritystukien kohdentumisessa juuri niihin yrityksiin, joille niistä on eniten hyötyä.

Kunnilla on perinteisen elinkeinotoimen lisäksi myös lukuisia muita mahdollisuuksia edistää paikallista elinvoimaisuutta omassa toiminnassaan. Kuntaverkostojen kanssa tehdyn kehittämistyön yhteydessä näistä ovat erityisesti nousseet esille:

• paikkakunnan vetovoimaisuutta vahvistava maankäyttö
• yritysten innovaatio- ja kilpailukykyä tukeva hankintojen toteutus
• palvelusetelien käyttö
• avoimen datan hyödyntäminen, jonka tavoitteena on lisäarvon tuominen kuntalaisille ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaaminen yrityksille
• kuntalaisten sosiaalista pääomaa vahvistavan toiminnan ja matkailua tukevien tapahtumien mahdollistaminen.

Paikkakunnan vetovoimaisuus vahvistaa yritysten rekrytointia, mutta ennen kaikkea usko paikkakunnan kykyyn uudistua ja säilyä vetovoimaisena lisää uskallusta yrittää ja rakentaa tulevaisuutta. Se lisää taloudellista dynamiikkaa ja luo uusia innovaatioita ja työpaikkoja.

Kunnan kyky toimia tehokkaasti elinvoiman edistäjänä edellyttää näkökulman tiedostamista kaikessa kuntakonsernin toiminnassa. Valtio voi päätöksillään oleellisesti parantaa kuntien edellytyksiä onnistua omassa elinvoimapolitiikassaan: normiohjauksen purkaminen loisi tilaa paikallisista olosuhteista lähteville ratkaisuille ja uusille organisatorisille innovaatioille. Lisäksi valtion pitää turvata resurssit kunnille ja yrityksille suunnattuun hankintakoulutukseen ja -neuvontaan sekä osallistua koko julkisen yrityspalvelutoiminnan jakelukanavana toimivan kunnallisen kehittämisyhtiöverkoston kustannuksiin.

Kyse on sekä kuntien että valtion elinkeinopoliittisia tavoitteita toteuttavista toimenpiteistä, joiden vaikuttavuus syntyy niiden yhteisvaikutuksesta.

Jarkko Huovinen

Kehittämispäällikkö, Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö, Kuntaliitto

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa