Isänmaa ja sote-veteraanit

Isänmaamme täytti juuri 97 vuotta. Linnan juhlien suosituimmat olivat kyselyjen mukaan 101-vuotias sotaveteraani sekä jääkiekkolegendat puolisoineen.

Pressiklubin moraalinvartija kertoi 5.12. itsenäisyyspäivän aattona juontaja Ruben Stillerin suulla maamme sote-veteraaneista suurin piirtein seuraavasti:

– heiltä ei kysytty, haluavatko he lähteä mukaan taisteluun hallintohimmeleitä vastaan – he kuulivat isänmaan kutsun ja toimivat – pitäkööt potilaat suunsa kiinni ja nostakoon hattuaan sote-veteraanien edessä. Tuntematon potilas on muodostumassa jo klassikoksi.

Sote-veteraanit ovat raataneet useita vuosia – monet osin jo uupuneet. Viimeinen taisto käytäneen perustuslakivaliokunnassa, jossa rintamalinjat alkavat jo hahmottua.

Osa puolustaa pohjoismaista mallia, jossa lähipalvelut tulee saada läheltä ja erityispalvelut keskittää osaamiskeskuspohjalta. Lähipalveluihin liittyy kunnan vastuu kuntalaisistaan vauvasta vaariin. Jos siitä riuhtaistaan iso osa pois jonnekin muualle tuotettavaksi ja päätettäväksi, ollaan ihan uudessa yhteiskuntamallissa.

Lähipalveluun liittyy myös kansalaisvaikuttaminen ja lähidemokratia.

Ruotsissa on 290 kuntaa ja 20 maakäräjää, jotka vastaavat maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä sekä terveydenhuollosta. Vielä 1990-luvulla maakäräjien vastuulla oli myös vanhustenhuolto. Se kuitenkin siirrettiin peruskuntiin, kun havaittiin sen liittyvän olennaisesti kunnan muihin tehtäviin, kuten asumiseen, liikuntaan ja kulttuuriin, ja olevan ilmiselvästi pääosin lähipalvelua.

Tanskassa on 98 kuntaa ja viisi suuraluetta, jotka melkein kokonaan mahtuisivat Uudenmaan maakunnan alueelle. Tanskassa on jo ministeriötasolla erotettu erityispalvelut ja lähipalvelut. Tanskalainen erikoisuus on myös se, että koko terveydenhuolto – myös työterveydenhuolto – on julkisesti järjestettyä. Toimintaan sisältyy kuitenkin monia joustavia elementtejä, kuten ammatinharjoittajalääkärit.

Norjassa on 430 kuntaa ja myös 5 suuraluetta erikoissairaanhoidon järjestämiseksi.

Suomessa on siis keksitty laittaa samaan organisaatioon niin soten lähi- kuin erityispalvelut. Sama organisaatio tulee nyt siis jatkossa pohtimaan, miten vanhusten kotipalvelut, toimeentulotuki yms. tuotetaan yhdessä kardiologian tai syöpähoidon kanssa.

Normaali meno maailmalla on, että erityispalveluja keskitetään, mutta lähipalvelut tulee saada läheltä niin, että myös käyttäjät voivat niihin vaikuttaa.

Kun Suomessa perustuslaillista kansanvaltaa käyttää eduskunta, käyttävät sitä Ruotsissa eduskunnan lisäksi kansanvaltaiset kunnat ja maakäräjät. Tähänkö tämä taistelu kunnallisen itsehallinnon ja keskushallinnon välillä ratkeaa? Se jää nähtäväksi, kun perustuslakivaliokunta alkaa käsitellä sote-kokonaisuutta.

Nyt on otettu suomalainen hyppy tuntemattomaan ns. täydellisen sote-integraation nimissä. Tämä innovaatio on synnyttänyt jo merkittävän määrän sote-veteraaneja niin itsehallinnon puolustajien kuin keskushallinnon vahvistamista kannattavienkin keskuudessa.

Sote-veteraanien määrä tulee epäilemättä kasvamaan. Ratkaisutaistelut ovat vielä edessä.